Härkäruukku

Olen maistanut elämässäni pariakin hyvää härkäruukkua. Toinen kokemukseni oli kuopiolaisella Ukko-laivalla. Ilokseni löysin ehkäpä sen saman reseptin. Hieman sitä kuitenkin muuttelin ja lopputuloksena olikin aivan ihana härkäruukku! Söin itse ruukun basmatiriisin kera, mutta suosittelen kuitenkin ruukkua uuniperunoiden kanssa. Ei siis muuta kuin "uuniperunat" pesun ja kuivaamisen jälkeen folioon, noin +200 astetta lämmintä (kiertoilma vähemmän) ja noin tunti. Sitten pintaan ristiviilto, täytettä ulos ja aiolia pintaan. (Tai voita, maustevoita, ranskankermaa...)

Härkäruukkua riisin kera

Tässä kuitenkin sen ihanan härkäruukun ohje. Syötpä sitten perunoiden tai riisin kera.

HÄRKÄRUUKKU
(3-4 annosta)

reilu 400 g naudan paistisuikaleita
reilu 100 g pekonikuutioita
1 suippopaprika pieninä kuutioina
1 sipuli hienonnettuna
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1/4-1/2 kesäkurpitsaa pilkottuna
4 kpl kokonaista aurinkokuivattua tomaattia silputtuna
noin 2 dl vettä
0,5 rich beef -lihaliemikuutiofondi
Aura-juustoa murennettuna
reilu 2 dl ruokakermaa (itse käytin sekaisin Mustapekka- ja Kolme juustoa -kermoja)
mustapippuria rouhittuna
basilikaa (tuoretta tai kuivattua) hienonnettuna
rosmariinia (tuoretta tai kuivattua) hienonnettuna
persiljaa (tuoretta) hienonnettuna

1. Tee ohjeen mukaiset pilkkomispuuhat ensin.
2. Freesaa kasvikset (paprika, sipuli, valkosipuli, kesäkurpitsa, aurinkokuivattu tomaatti) pannussa. Tilkka öljyä on bueno.
3. Voitele pata ja ruskista siinä lihat ja pekonit tilkassa öljyä.
4. Lisää pataan freesatut kasvikset. Kääntele ihan pieni tovi. Lisää vesi ja lihaliemikuutiofondi. Odota, että vesi alkaa kiehumaan. Lisää halutettasi myös Aura-juusto. Lisää tässä vaiheessa jo ihan vähän suolaa mukaan. (Oikeasti vähän...)
5. Laita pata uuniin. +175 kiertoilmalla on ihan ihan hyvä lämpötila. Anna hautua kannen kera vajaa tunti. Lisää tarvittaessa nestettä.
6. Kun noin tunti on kulunut, lisää kerma ja yrtit (tuoreet yrtit voi lisätä vähän myöhemmin). Hauduttele vielä noin 45 minuuttia. Ei haittaa, vaikka hautuisi pidempäänkin.
7. Tarjoa riisin tai uuniperunoiden kera. Annoksen päälle voi sipaista hieman smetanaa.

Broileripiirakka

Jos jostain tykkään niin suolaisista piirakoista. Usein päädynkin herkkupaikoissa kakkupalan sijaan valitsemaan suolaisen piirakkapalan. Lähes aina näin käy, vaikka matkalla vannon ottavani makeaa. Olen siis piirakkaihmisiä.

Suosikkeja on monia. Valitettavasti olen tehnyt paljon erilaisia piirakoita jo ennen tätä blogitouhua. Siksi ohjeita ei täällä kaikkiin ole. Mainitaan nyt kuitenkin muutama hyvä. Tonnikalapiirakka, johon tulee mm. fetaa, suolakurkkua, paprikaa ja purjoa, on ihan superihana. Sitten tietenkin kinkkupiirakka, johon tulee mm. parsakaalia, kinkkua, sipulia ja paprikaa, on yksi suurista suosikeistani. Perinteinen feta-pinaattipiirakka on todella varma valinta. Piirakoissahan on parasta, että lähes aina me ovat hyviä täytteistä riippumatta. Pohjissa suosin yleensä rapeaa pohjaa, mutta perinteinenkin on hyvä. Välillä käytän muna-maitoa, välillä kerma-maitoseosta, joskus kerma-muna-maitoseosta. Aina kuitenkin laitan juustoa ja paljon.

Broileripiirakkaa en ollut jostain syystä aikaisemmin tehnyt, vaikka usein broileri päätyykin pizzan täytteeksi. Ehkä juuri siksi se on jäänyt piirakoiden täytteistä paitsioon. Nyt kuitenkin tein broileripiirakan, josta tuli sellainen, että sitä voi kyllä muillekin suositella. Pohja on rapea, mutta se ei ole ongelma muulloin kuin syödessä. Vuo'asta se irtoaa hyvin.

Broileripiirakan kanssa tarjoiltavaksi käy raikas salaatti.

BROILERIPIIRAKKA
(yksi pyöreä)

Pohja:
150 g Oivariinia
1 dl durumvehnäjauhoja
vajaa 2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
ripsaus suolaa
1 kananmuna
2 rkl kylmää vettä
1 dl emmentaljuustoraastetta

Täyte:
350 g broilerin fileesuikaleita (maustamaton)
1 sipuli hienonnettuna
valkosipulirouhetta maun mukaan
1,5 tl paprikajauhetta
1 tl paprikajauhetta (strong)
1 tl currya
1 rkl kanafondia
1 rkl soijaa (jos käytit maustamattomia suikaleita)
suolaa
1 suippopaprika silputtuna (käytin itse puolikkaan keltaisen ja puolikkaan punaisen)
säilykeananaspaloja maun mukaan
Aura-juustoa maun mukaan (tai fetaa, jos et tykkää Aurasta)
(puolikkaita kirsikkatomaatteja)
2 kananmunaa
1,5 dl Mustapekka-ruokakermaa
1 dl Kolme juustoa -ruokakermaa
oreganoa
ripaus currya
1 dl emmentaljuustoraastetta
reilu 1 dl Valion pizzajuustoraastetta

1. Tee ensin pohja nyppimällä rasva ja kuivat aineet sekaisin. Lisää kananmuna, juustoraaste ja vesi. Painele nopeasti taikinaksi. Laita kelmun sisään ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi.
2. Laita paistinpannuun hieman öljyä ja aloita paistamaan broilerisuikaleita ja sipuleita. Kun ne ovat vähän ottaneet väriä, lisää valkosipulirouhe, paprikajauheet ja curry. Paista broilerit kypsiksi. Lisää fondi ja soija. Lisää tarvittaessa suolaa, jos broilerit maistuvat savolaisittain tuimilta (mikä muissa murteissa tarkoittaa samaa?). Itse jouduin lisäämään tässä vaiheessa vähän.
3. Ota pyöreä piirakkavuoka ja voitele se. Laita hetkeksi jääkaappiin.
4. Ota jääkaapista vuoka ja taikina. Kauli vähän taikinaa ja nosta se vuokaa. Painele taikina tasaisesti pohjalle ja reunoille.
5. Sekoita kerma-munaseos eli sekoita keskenään kananmunat, ruokakermat, mausteet ja juustoraasteet.
6. Levitä pohjalle ensin broilerit. Sen jälkeen lisää paprikasilppu ja ananaspalat. Lisää Aura-juustoa maun mukaan. Minun oli tarkoitus laittaa myös kirsikkatomaatteja, mutta ne unohtuivat kauppaan. Ensi kerralla kyllä muistan!
7. Levitä muna-kermaseos tasaisesti täytteen päälle.
8. Paista +200 asteessa noin 35 minuuttia. (Itse paistoin 25 minuuttia uunin alimmalla tasolla, sen jälkeen reilu 5 minuuttia keskitasolla ja lopuksi vielä alatasolla. Tuli kaunis pinta ja pohjakin paistui.
9. Anna levätä tovi ennen leikkaamista.

Uunituore broileripiirakka!

Mongolialaista kanaa

Jostain netin syövereissä törmäsin moiseen ohjeeseen. Ruoka oli niin hyvää, että se ansaitsee päästä jakeluun suomenkielisenäkin.

#mongolianchicken

MONGOLIALAISTA KANAA
(3 annosta)

450 g broilerin fileesuikaleita
reilu 1 rkl maissitärkkelystä
2 rkl öljyä
2 tl inkivääriä hienonnettuna
1 rkl valkosipulia hienonnettuna
kevätsipulia hienonnettuna valkoiset ja vihreät osat erikseen
(löytää etnisistä kaupoista ainakin)

kastike:
2 rkl hoisinkastiketta
1 tl seesamiöljyä
1/4 tl mustapippuria rouhittuna
reilu 1 dl soijakastiketta
reilu 1 dl vettä
reilu 2 tl maissitärkkelystä
reilu 1 dl ruskeaa sokeria (ostin etnisestä kaupasta)

1. Tee ensin kastike. Sekoita niin, että sokeri ja maissitärkkelys liukenevat. Jätä odottamaan.
2. Pyörittele kanasuikaleet maissitärkkelyksessä.
3. Kuumenna pannussa öljy ja paista kanat nopeasti kypsiksi. (Älä paista liikaa!)
4. Lisää valkosipuli ja inkivääri. Paista noin 30 sekuntia.
5. Lisää kastike ja sipulin valkeat osat. Keitä, kunnes hieman saostuu.
6. Lisää sipulin vihreät osat ja nosta pannu pois liedeltä. Lisää suolaa, jos soijakastikkeen suola ei ole mielestäsi riittävä.
7. Tarjoile hieman suolatun riisin kanssa.

Lohivoileipäkakku (ja kermavaahtoruusut)

Vietimme merkkipäivää viikko sitten. Tein jo aikaisemmin tutuksi tulleen kinkku-salami-juustovoileipäkakun lisäksi ensimmäistä kertaa lohikakun. Se onnistui paremmin kuin hyvin. Utelin vähän täytteitä työkaveriltani. Lopullinen versio oli hieman tuunattu versio siitä. Tarkkoja määriä täytteisiin en kirjoittanut ylös. Kannattaa vähän kokeilla, milloin täytteessä on sopivasti tavaraa, mutta se ei ole liian löysää.

LOHIVOILEIPÄKAKKU

12 henkilölle

Tarvitset: 16 paahtoleipäpalaa ja niistä reunat pois
Kostutus: laihaa kasvislientä

Täyte 1 ja 3:
 - lämminsavulohta
- keitettyä kananmunaa (ainakin 1)
- tilliä hienonnettuna
- sitruunamehua vähän
- ranskankermaa
(Jos täyte on liian löysää, voi lisätä vähän vaikkapa maustamatonta tuorejuustoa.)

Täyte 2:
- paprikaa hienonnettuna
- maustekurkkua pienenä silppuna ja valutettuna
- purjoa hienonnettuna
- mustapippuria rouhittuna
- vähän emmentaljuustoraastetta
- ruohosipulituorejuustoa

Päälle:
Philadelphia-tuorejuustoa ja tilkka maitoa (sopivaksi seokseksi)

Koristeluun:
Esimerkiksi kananmunaa, katkarapuja, tilliä, herneenversoa, viinirypäleitä, oliiveja, tomaattia, kurkkua...

1. Tee ensin täytteet. Mieti, että lohitäytettä pitää riittää kahteen kerrokseen.
2. Laita paahtoleivät pitkäksi jonoksi. Kostuta kasvisliemellä.
3. Levitä reilusti täytettä 1.
4. Laita paahtoleivät päälle. Kostuta ja levitä täyte 2.
5. Toista vaiheet ja lisää viimeisen kerran lohitäytettä.
6. Laita viimeisen kerran leivät päälle. Kostuta kevyesti.
7. Kieritä kakun ympärille ja päälle kelmua. Laita kevyt paino kakun päälle ja nosta se jääkaappiin.
8. Koristele vasta seuraavana päivänä.

Ja kun kerta lupasin...
KERMAVAAHTORUUSUT

Siskoni oli ostanut ruusutyllan, joten pitihän sitä minunkin kokeilla. Mielestäni ihan hyvin onnistuivat, vaikka vaahdon lämmetessä ei kyllä työskentelystä tullut enää mitään.

Tässäpä juhlahumu tältä erää...

Japanilainen vieras ja monta japanilaista herkkua

Juttuhan oikeastaan alkaa jo viime vuoden puolelta Tallinnan-laivalta. Tapasin siellä nuoren naisen, joka oli ensimmäistä kertaa ulkomailla. Ja tuo ensimmäinen kerta suuntautui nimenomaan Suomeen. Hän oli kovin kiinnostunut kaikesta, mm. Nuuksiosta. Sanoinkin hänelle, että Suomeen kannattaa tulla myös kesällä, sillä silloin täällä näkee vähän toisenlaista elämää.

Homma meni siihen pisteeseen, että nyt elokuussa sain vieraakseni japanilaisen. Toimin neljä päivää oppaana ja tulkkina. Ensin vietimme aikaa Jyväskylässa, mutta pariksi päiväksi suuntasimme Siilinjärvelle. Viimeisenä päivänä sitten seikkailimme Porvoossa ja Helsingissä.

Rankka neljän päivän setti, mutta sitäkin antoisampi. Ennen vierailuaan nainen laittoi minulle paketin, joka sisälsi erilaisia japanilaisia snacksejä sekä ruokatarvikkeita. Tuo laatikko painoi oikeasti 10 kg ja se sisälsi vaikka mitä. Kun nainen saapui luokseni, eivät tuliaiset loppuneet laatikon antimiin. Sain hienot syömäpuikot, kortteja, eväslaatikkopyyhkeitä, viuhkan jne. Aivan mahtavaa!

Siilinjärvellä pääsimme testailemaan laatikon tarvikkeita. Ensin maistoimme riisikakkuja, jotka olivat suolaisia mutta makeita päältä. Sitten vuorossa olivat ilmeisesti paputahnalla täytetyt keksit, hedelmähyytelöt, sienen muotoiset suklaat, senchateet (toisessa paahdettua riisiä mukana)... Lista oli loputon. Ai niin! Kalalle maistuvat tikut unohtuivat. Pidin ihan kaikesta. Osa on vieläkin syömättä.

Kokkasimme myös japanilaista. Tarkoitus oli tehdä makizusheja, mutta emme jaksaneet enää mitään. Teimme nimittäin okonomiyakeja osakalaiseen tapaan. Kyseessä on siis jonkinlainen kaalilettu, jonka päälle sivellään okonomiyakikastiketta, japanilaista majoneesia, kuivattua kalaa ja merilevää. Oli todella hyvää! Taikina tehtiin valmiiseen seokseen, johon lisättiin kaalia ja kananmunaa. Helppoa ja aitoa japanilaista.

Myöhemmin sitten testailin kotona muitakin herkkuja. Tein furikakella maustettua riisiä, onigirejä, udonkeittoa ja kara age -kanaa. Olin tyytyväinen kaikkiin! Vielä on kokeilematta mm. otyaduke, joka on siis riisikeitto liemenään vihreä tee.

Vielä on tutustuminen japanilaiseen ruokakulttuuriin kesken. Pidän tonkatsusta, joten sitäkin pitää vielä tehdä. Ehkä pitää pian matkustaa Japaniin...

Valitettavasti en voi ruokaohjeita tänne kirjoittaa. En nimittäin tiedä, mitä kaikki pakkaukset ovat ns. tavallisilla kirjaimilla. En myöskään ole tutkinut, saako kaikkea Suomesta.

Juustotangot

Tässä maailman helpoimmat ja parhaimmat juustotangot! Sainpas pakastinta tyhjennettyä...

JUUSTOTANGOT

Tarvitset:

lehti- tai voitaikinalevyjä
kananmunaa (rakenne rikki)
parmesania raastettuna

1. Leikkaa levyistä leveydeltään noin sentin paksuisia suikaleita (pituussuuntaan leikataan).
2. Uittele suikaleita kananmunassa, lautasella.
3. Kasta molemmin puolin parmesaaniraasteessa.
4. Tee suikaleesta kierre.
5. Paista kierteet uunissa +225 asteessa keskitasolla, noin 6-12 minuuttia.

Pippuripihvi ja sinappi-konjakkikastike

Kyllähän pihvi tarvitsee kunnon kastikkeen. Kesällä ostin pariinkiin otteeseen Kuopion Lihakaupasta marmoroitua naudan ulkofilettä. Paistaminen on helppoa: muutama minuutti molemmin puolin todella kuumalla pannulla tai grillissä, suolaa ja pippuria pinnoille ja folioon lepäämään. Liha on niin hyvää, että sitä voisi kyllä syödä sellaisenaan. Tänä kesänä tein pippuripihvit eli vuorasin pihvin molemmat puolet vastarouhitulla mustapippurilla. Kylkeen sopii todella hyvin alla oleva kastike. Pakko myöntää, että olen todellinen pippuripihvifani.

Pippuripihvi, sinappi-konjakkikastiketta, uusia pottuja ja paprika-sipulipaistosta

SINAPPI-KONJAKKIKASTIKE

2 dl kuohukermaa

alle puolikas lihaliemikuutiofondi

1 rkl dijonsinappia

pienen pieni tilkka konjakkia (n. 1 tl)

- Keittele tovi kasaan - ja se on siinä! Kastike on parhaimmillaan juuri pippuripihvin seurana.

Lankkulohi kaasugrillissä

Tämän ohjeen bongasin Aamu-TV:stä. Kyseessä on Sami Garamin ohje ja todellakin kokeilemisen arvoinen.

LANKKULOHI

1 kirjolohifilee
25 g voita
3 rkl dijonsinappia
nippu tilliä
suolaa

Lisäksi tarvitset puulankun.

1. Liota käsittelemätöntä lankunpätkää yön yli vedessä.
2. Levitä pinnalle voita, sitten sinappia ja sitten tillinoksia. Mausta kirjolohifilee suolalla (runsaasti) ja aseta se nahkapuoli ylöspäin lankun päälle. Ripottele suolaa myös nahan päälle.
3. Nosta lauta kaasugrilliin. Grillaa aluksi niin, että lauta savuaa kunnolla ja palaakin pohjasta hieman. Pienennä sitten lämpöä ja pienennä sitten liekkiä. Grillaa kypsäksi kannen alla epäsuoralla lämmöllä niin, että lohen sisälämpötila on noin +50 astetta.

Tarjoile lohi perunoiden ja esimerkiksi tzatzikin kera.

TZATZIKI

Yhdistelin seuraavia:

Kurkkua raastettuna ja valutettuna
suolaa (myös itkettämiseen)
turkkilaista jogurttia
valkosipulia hienonnettuna
mustapippuria rouheena
hieman sitruunamehua
hieman hunajaa/sokeria
tuoretta minttua silputtuna

Maistele siis!

Makean tulinen kaalilaatikko

Kaalilaatikko on lapsuuteni inhokkiruokia, mutta olen hiljattain oppinut pitämään kaaliruoista. Päätin tehdä ensimmäistä kertaa kaalilaatikkoa, mutta halusin hieman tulisemman version. Niinpä päädyin kokeilemaan Me-lehden versiota. Taisin kuitenkin laittaa sweet chili -kastiketta ja siirappia hieman enemmän. Olen lisännyt määrät jo ohjeeseen. Jos et tykkää kovin makeasta laatikosta, vähennä määrät (siirappia 1 rkl ja sweet chiliä 1,5 rkl).

MAKEAN TULINEN KAALILAATIKKO
(4-5 annosta)

0,75 dl rikottuja ohrasuurimoita
vettä
suolaa
1 sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 chili
puolikas valkokaali (0,7 kg)
10 g voita
250 g naudan jauhelihaa
2 rkl tummaa siirappia
2,5 rkl sweet chili -kastiketta
0,75 rkl HP-kastiketta
5-10 tippaa tabascoa (vihreää tai chipotlea)
1 rkl jeeraa eli juustokuminaa jauhettuna
0,5 rkl kuivattua timjamia
0,5 rkl rouhittua mustapippuria
0,5 rkl kurkumaa
0,5 tl jauhettua korianteria
0,5 rkl paprikajauhetta
0,5-0,75 tl suolaa
0,5 lihaliemifondikuutiosta
2 dl kiehuvaa vettä

1. Keitä ohrasuurimot kypsäksi paketin ohjeen mukaan suolaisessa vedessä. Siivilöi ja huuhtele.
2. Pilko sipuli, valkosipulin kynnet ja chili hienoksi.
3. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi.
4. Sulata voi suuressa kattilassa. Lisää sipuli- ja chilisilput. Kypsennä niin, että ne vähän pehmenevät. Lisää jauheliha ja ruskista kypsäksi.
5. Lisää kaalisuikaleet, siirappi sekä kaikki maustekastikkeet ja mausteet kattilaan. Kypsennä välillä sekoittaen noin 15 minuuttia.
6. Mausta suolalla ja lisää ohrasuurimot joukkoon.
7. Kaada seos voideltuun vuokaan ja valuta vedestä ja lihaliemifondikuutiosta tehty seos joukkoon.
8. Lisää pinnalle voinokareita ja siirappiraitoja.
9. Paista +170 asteessa ainakin 60 minuuttia, mielellään kauemmin, kunnes pinta on kauniin ruskea. Jos pinta meinaa kärtsähtää, voit lisätä folion päälle.

Feikkipestopasta kesäkurpitsasta + normaali pestopasta

No niin! Sarjassamme "en tiedä, oliko hyvä kokeilu" tuli tehtyä reilu viikko sitten. En nyt juurikaan tällä hetkellä syö pastaa, joten kiinnosti korvata se jollakin. Olin nähnyt useissa blogeissa pastankorvikkeena kesäkurpitsaa, ja siitä se idea lähti. Rakastan pestopastaa, joten halusin kokeilla juuri sitä.

Kaikki meni kyllä ihan putkeen, mutta ihan en ollut tyytyväinen makuun. En oikein kesäkurpitsasta välitä, ja maku puski kyllä kaiken läpi. Jaan kuitenkin ohjeen ja idean, sillä joku enemmän kesäkurpitsoista pitävä innostuu varmaankin tästä.

Jos et välitä ollenkaan kesäkurpitsasta, lue normaalin pestopastan ohje alempaa.

"Pasta" odottaa vielä parmesania,

FEIKKIPESTOPASTA
(2 annosta)

1 kesäkurpitsa
pestokastiketta
valkosipulia hienonnettuna
kirsikkatomaatteja
fetakuutioita
mustapippurirouhetta
suolaa
parmesania

1. Kuori kesäkurpitsa kuorimaveitsellä. Tee "pastat" kuorimalla kuorimaveitsellä ikään kuin nauhapastaa. Älä käytä vetistä keskustaa ollenkaan!
2. Valuta ja kuivaa talouspaperilla. Halutessasi voit "itkettää" kurpitsat suolan avulla.
3. Puolita kirsikkatomaatit, hienonna valkosipuli ja ota feta ja pestokastike valmiiksi.
4. Käytä kesäkurpitsat nopeasti pannulla (pari minuuttia riittää.)
5. Sekoita nopeasti joukkoon muut aineet parmesania lukuun ottamatta. Jokainen voi laittaa pestoa ja muita aineksia oman maun mukaan.
6. Laita lautaselle. Ripottele päälle raastettua parmesania.

Huomioita:
- Kannattaa kokeilla, milloin kesäkurpitsat ovat kypsiä.
- Tämä on todellista pikaruokaa eli kannattaa nauttia heti.
- Pestoa voi olla melko runsaasti, jotta se maistuu.


PESTOPASTA

Ja jos ei kesäkurpitsa maistu, voi tehdä ihan oikeaa pestopastaa samoista aineksista. Käyttää kesäkurpitsan tilalla oikeaa pastaa ja keittää sen ensin melkein al denteksi hyvin suolatussa vedessä. Sitten lisää joukkoon muut aineet parmesania lukuun ottamatta. Siinähän se olikin! Pastan päälle ripotellaan syömisvaiheessa parmesania.

Pientä naposteltavaa: mikrosipsit ja lakritsimantelit

LAKRITSIMANTELIT JA MIKROSIPSIT

Olisi taas useampikin juttu naputtelematta, mutta päätin lähteä purkamaan tätä tekstien vyyhtiä kaikkein lyhyimmällä postauksella.

Reilu viikko sitten vietin synttäreitäni ja päätin viedä töihin gluteenittomia herkkuja. Olin jo aikaisemmin tehnyt minttuisen kinuskikakun, joten sellaisen tein nytkin. Lisäksi halusin pieniä naposteltavia juttuja, ja netin ihmeellisestä maailmasta löysinkin pari kiinnostavaa reseptiä. Ensin löysin lakritsimantelit (alun perin HS:n ohje) ja sitten ns. mikrosipsit (alkup. täältä). En uskonut, että mikrossa voi tehdä sipsejä, joten ihan pakko oli kokeilla. Ja voin kertoa, että kyllä voi tehdä ja hyviä sipsejä tulevi. Lakritsimantelitkin olivat superhyvä herkku.

LAKRITSIMANTELIT

1,5 tl vettä
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria
reilu 1,5 tl lakritsijauhetta
100 g kuorellisia manteleita

päälle:
1-1,5 tl lakritsijauhetta

1. Sekoita vesi, suola, sokeri ja lakritsijauhe hyvin keskenään.
2. Lisää mantelit ja sekoita hyvin.
3. Asettele mantelit pellille leivinpaperin päälle niin, että ne eivät ole päällelkäin. Paista +200 asteessa 7 minuuttia.
4. Nosta pelti pois uunista ja odota ihan pieni tovi. Irrottele mantelit irti leivinpaperista, ripottele päälle loppu lakritsijauhetta ja sekoittele.
5. Kaada tarjoiluastiaan. Kaada joukkoon leivinpaperin päälle jäänyt "sälä".

Huomioita:
- Nämä jakavat vähän mielipiteitä. Ei siis ehkä kannata olla ainoa tarjottava.
- Nämä ovat superhelppoja tehdä. Ensi jouluna jokainen kaveri saa lahjaksi pussillisen näitä.

MIKROSIPSIT

Rosamunda-perunoita
hienoa merisuolaa
rypsiöljyä
(halutessasi yrttejä, mausteita...)

1. Viipaloi kuorellinen ja pesty peruna ohuiksi lastuiksi. (Raastiraudan se viiltosivu on ihan jees.)
2. Kuivaa viipaleet leivinpaperilla.
3. Leikkaa leivinpaperista mikroosi sopiva pala.
4. Kaada rypsiöljyä kippoon ja kasta siinä sormesi. Hiero rypsiöljy perunalastuihin.
5. Asettele perunalastut leivinpaperin päälle niin, etteivät ne ole päällekkäin. Ripottele tässä vaiheessa suolaa (ja mausteita).
6. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 2,5 minuutista 3,5 minuuttiin. (Seuraa paistumista ja säädä aika sen mukaan.)
7. Siirrä puhtaan leivinpaperin päälle jäähtymään.
8. Nauti!

Huomioita:
- Sipsien tekeminen on melko hidasta, mutta lopputulos palkitsee.
- Itse käytin sitä samaa leivinpaperia todella monta kertaa. Pyyhin vain välillä rasvat ja suolat pois.
- Käytin mikroa monta kertaa peräkkäin. Oma mikroni ainakin kesti hyvin moisen tehokäytön.
- Jokaista "paistoa" pitää vahtia, sillä aika vaihtelee. Keskimmäiset tuppaavat tummumaan liikaa.
- Ensi kerralla kokeilen maustamista.

Blinit mätimoussen ja savulohi-punajuuritäytteen kera

Blinit tuli tehtyä varmaan jo kuukausi sitten, mutta en vain ole ehtinyt kirjoittamaan mitään niistä. Nyt päätin kuitenkin uhrata muutaman minuutin tälle tekstille, sillä pitäähän ihanien blinien päästä tänne asti.

Kaikkihan lähti siitä, että kaupassa blinipannut olivat tarjouksessa. Kunnon valurautaa ei voita mikään! Olimme testailleet Marttojen kurssilla erilaisia blinejä ja täytteitä, ja kotikeittiööni päätyi pari ohjetta, joista toista muokkasin itse. Blinitaikina oli kuohkeaa ja maukasta. Tällä ohjeella onnistuvat parhaiten tavalliset blinit. Jos haluat tehdä blinit vohveliraudalla, kannattaa ehkä kokeilla jotain toista taikinaa. Mätimousse on mielestäni paras blinien täyte. Silti kannattaa kokeilla rinnalla jotain muutakin - vaikka punajuuritäytettä.

Blini ja mätimousse

BLINIT

(10 kpl)

4 dl bulgarianjogurttia

25 g hiivaa

2 dl tattarijauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl sokeria

1 dl maitoa

1 tl suolaa

1 rkl voita sulatettuna

2 keltuaista

2 valkuaista

1. Lämmitä jogurtti kädenlämpöiseksi. Liota joukkoon hiiva. Lisää joukkoon jauhot ja sokeri. Sekoita. Anna käydä huoneenlämmössä muutamia tunteja tai nosta kulho peitettynä jääkaappiin yöksi.

2. Ennen kuin alat paistaa blinejä, lisää joukkoon kädenlämpöinen maito, suola, voi ja keltuaiset.

3. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja kääntele vaahto varovasti nostelleen taikinaan.

4. Kuumenna blinipannu (tai ohukaispannu) ja sulata siinä voita. Annostele taikinaa pannulle. Kypsennä miedolla lämmöllä, jotta paksu blini ehtii kypsyä myös keskeltä. Kun taikinaan muodostuu ilmakuplia, paista blini kullanruskeaksi myös toiselta puolelta.

5. Tarjoa täytteiden kanssa.

MÄTIMOUSSE

150 g kirjolohen mätiä

120 g smetanaa

2 tl konjakkia

mustapippuria rouhittuna

tilliä hienonnettuna

Tarjoiluun:

punasipulia hienonnettuna

1. Valuta mädistä ylimääräinen neste pois.

2. Vatkaa smetana kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää mäti sekä konjakki.

3. Mausta mousse pippurilla ja tillillä.

4. Tarjoiluvaiheessa ripottele blineille myös punasipulia.

Blini ja punajuuritäyte

SAVULOHI-PUNAJUURITÄYTE

2 punajuurta

0,5 rkl öljyä

puolikas rosmariinin oksa

0,25 tl suolaa

120 g lämminsavulohta

50-100 g Aura-juustomurua (tai vuohenjuustoa)

0,5 rkl limetinmehua

(1 rkl bulgarianjogurttia tai smetanaa)

1. Kuori ja lohko punajuuret. Nosta ne uunivuokaan. Pirskottele päälle öljy. Lisää rosmariininlehdet ja suola. Paahda lohkoja uunissa 200 asteessa noin 40 minuuttia. Kääntele lohkoja paistamisen puolivälissä.

2. Paloittele lohi ja nypi mahdolliset ruodot pois.

3. Kääntele jäähtyneet punajuuret, kalapalat ja Aura-juusto yhteen. Pirskottele päälle limetinmehu.

4. Lisää halutessasi hieman jogurttia joukkoon.

Huomio-osio:

- Blinit voi paistaa jo edellisenä päivänä. Kun lämmität blinejä tarjolle, laita ne uuniin niin, etteivät ne ole päällekkäin ja sivele pintaan voita. Ihan kuin tuoreita!

___

Kävin tässä välissä Lanzarotella. Kuvia ei tullut paljon otettua, mutta juttuja olisi silti kerrottavana. Seuraava tekstini kertookin Kanariansaarista.

Hatsapuri (imeretiläisittain) (leipä)

No tämä on nyt se Ville Haapasalon ja Kauko Röyhkän kirjasta löytyvä hatsapuri. Jos nyt nuo Georgian osat itsellä ovat vähän sekaisin, niin korjailen niitä sitten myöhemmin.

On vähän ollut kiire tehdä näitä sulugunileipomuksia, sillä juusto alkoi mennä vanhaksi. Siksipä eilen tein piirasversioita ja tänään leipäversioita. Voin kyllä kertoa, että kokemus oli tähän asti syödyistä juustoleivistä paras, maukkain ja toki myös rasvaisin. :) Tulin siihen tulokseen, että ei tuosta leivästä aitoa saa ilman sulugunijuustoa. Mozzarellan ja fetan sekoitus ei kyllä ole sama asia ollenkaan. Sulugunisattumat taikinan sisällä ja pinnalla paistuivat todella rapsakaksi ja samalla tuli hyvä maku pintaan. Kun vielä paiston jälkeen teki viillot ja laittoi viiltoihin Oivariiniä sekä sulugunipaloja, oli lopputulos huikea. Nyt juustoa hankkimaan! (Itselläni on tosin juustokiintiö vähäksi aikaa täynnä...)

Tässä ohje niin kuin minä sitä käytin. Tarkkaile nesteen määrää. Voit lisätä vielä sitä siinä vaiheessa, kun alustat taikinaa. Itse jouduin ainakin niin tekemään, sillä alkuperäinen 7 rkl ei riittänyt. Suosittelen kohottamista yön yli. Tuli sopivan täyteläinen maku.

Valmis hatsapuri odottelemassa juuston sulamista

HATSAPURI IMERETILÄISITTÄIN (LEIPÄ)
(4 kpl)

2 tl kuivahiivaa
7-9 rkl lämmintä vettä
4 dl vehnäjauhoja
vajaa 1 tl suolaa
1 kananmuna
300 g sulugunijuustoa

Paistamiseen:
öljyä

Tarjoiluun:
voita/Oivariinia sekä sulugunia

1. Ripottele hiiva lämpimään veteen. Sekoita huolellisesti joukkoon ruokalusikallinen vehnäjauhoa. Anna seistä noin viisi minuuttia.
2. Sekoita leivontakulhossa jauhojen joukkoon ensin suola, seuraavaksi muna ja viimeiseksi hiiva-vesiseos. Sekoita huolellisesti. Jos taikina tuntuu liian murumaiselta, lisää vähän vettä. Hieman kuivahkoa taikina saa olla, mutta kiinteänä sen on kuitenkin pysyttävä.
3. Kaada taikina jauhotetulle leivonta-alustalle ja vaivaa kunnolla ainakin viisi minuuttia.
4. Hienonna sulugunijuusto rouheaksi (voi olla jopa pieniä kuutioita) ja sekoita siitä noin 2/3 taikinan joukkoon. Jatka vaivaamista, kunnes juusto on sekoittunut taikinaan tasaiseksi sattumiksi.
5. Muotoile taikina palloksi ja pyörittele kauttaaltaan jauhoissa. Jätä lepäämään kelmulla peitettynä mielellään yön yli. Kiireen yllättäessä muutama tunti voi riittää, vaikka lopputulokseen se toki vaikuttaa.
6. Muotoile taikinasta neljä leipästä (paksuus sentistä kahteen) ja paista ne pannulla öljyssä kypsiksi molemmin puolin. Leivät kypsyvät melko runsaassa öljyssä melko kuumalla pannulla noin kolmessa minuutissa per puoli.
7. Leikkaa lämpimiin leipiin viiltoja ja laita viiltoihin voita sekä loput sulugunista. Tarjoile heti.

Hatsapuri paistuu ihanan rapsakaksi pannulla.

Etualalla vielä juustokuutioita vailla oleva leipä.

Mursin leivästä palasen. Se onkin paras tapa tätä syödä.

Hatsapuri (adzarialaisittain) (piiras)

Valmis hatsapuri ilman raakaa kananmunaa

Ensikosketukseni tai siis näköhavaintoni hatsapureihin oli Pietarissa, jossa eräs porukastamme kehui piiraita maasta taivaaseen ja varmaan siitä ylikin. Osa sitten tilasi hyvien mainospuheiden jälkeen hatsapurit. Juustoa ja kananmunaa valui pitkin lautasta. En itse ollut tilaajien joukossa, sillä saavuin paikalle vasta siinä vaiheessa, kun piiraat oli jo lähes syöty. Vielä toisenkin kerran porukassa oli joku, joka tilasi hatsapurin. Itse testailin muita makuja, niin annokseni oli jotain muuta. Olen kuitenkin juustofani, joten piiraat jäivät mieleeni.

Uudelleen piiraat tulivat mieleeni, kun luin Ville Haapasalon ja Kauko Röyhkän Georgia - makujen maa -teosta. Siinä esitellään toisenlaisia hatsapureja. Piti ihan googlettaa, että mitä ihmettä tämä hatsapuritouhu on. Sain selville, että hatsapuri on melkeinpä yleisnimitys juustoleivälle tahi -piiraalle. Niinpä päätin, että ensimmäisenä testaan sitä Pietarissa nähtyä, adzarialaista hatsapuria, joka on siis juustopiiras raa'an kanamunan kera. Myöhemmin testaan sitten enemmän leipämäistä, imeretiläistä versiota, joka esitellään myös Haapasalon kirjassa. Tai ainakin joku versio siitä. Vaikka hatsapureja pääsee maistelemaan Venäjällä ja Virossa, ovat ne kuitenkin georgialaista perinne-evästä.

Kaikissa ohjeissa käytetty juusto oli suluguni-/sulgunijuustoa. Kyselin sitä muutamista isoista kaupoista, mutta heillä ei ollut eikä tilaamaankaan pystynyt. Haapasalon kirjassa sulguni on korvattu mozzarellan ja fetan yhdistelmällä. En itse kuitenkaan halunnut vielä tähän lähteä, vaan päätin ensin yrittää kaikki keinot löytää sulugunia. Jotenkin oli halu tehdä asiat alkuperäisellä tavalla ja alkuperäistä makumaailmaa kunnioittaen.

Jostain sitten tajusin kysyä vielä jyväskyläläisestä Tallinnan kaupasta juustoa. Heillä sitä ei suoraan ollut, mutta lupasivat kyllä tilata. Niinpä sain muutaman päivän päästä haluamani määrän sulugunia. Olipa hyvä, että jaksoin kysellä paikoista. En nimittäin osaa oikein edes sanoa, mihin juustoa voisi verrata. Ei se ehkä suoraan ole fetan ja mozzarellan sekoitustakaan. Sellaista vaaleaa ja napakkaa, mutta hieman pehmeää juustoa. Napakkuudella tarkoitan leipäjuuston ja Koskenlaskijan välimaastoa. Jos vaan mistään saatte juustoa käsiinne, niin sitä kyllä kannattaa käyttää. Juusto nimittäin käyttäytyy uunissakin niin, että se sulaa kauniisti. Tallinassa juustoa kyllä saa, joten kannattaakin seuraavalla reissulla ostaa pari kimpaletta mukaan.

Sulugunit vielä avaamatta

Tein nämä ensimmäisen hatsapurit virolaisen blogin Pireti koduköökin ohjeella. Osaan piiraista laitoin raa'an kananmunan paistamisen loppuvaiheessa, mutta osan jätin ilman. Jos siis ajatus raa'asta munasta hirvittää, voi ihan hyvin sen jättää poiskin.

HATSAPURI ADZARIALAISITTAIN (PIIRAS)
(4 kpl)

Taikina:
25 g hiivaa
2,5 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl sokeria
0,5 tl suolaa
400-450 g vehnäjauhoja
70 g sulatettua voita

Täyte:
1 kananmuna
1 valkosipulinkynsi
400 g sulugunijuustoa
50 g sulatettua voita
0,25 tl suolaa

Voiteluun ja päälle:
kananmuna(t)

1. Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää myös suola ja sokeri.
2. Lisää jauhot. Älä lisää suoraan 450 grammaa vaan jonkin verran vähemmän.
3. Lisää sulatettu voi. Alusta hyvin. Lisää tarvittaessa jauhoja. Koostumuksen tulee olla sellaista, että taikina irtoaa hyvin käsistä, mutta ei ole murumaista kuitenkaan.
4. Kohota kaksinkertaiseksi vedottomassa ja lämpimässä paikassa.
5. Jaa taikina neljään osaan. Kauli soikeiksi, n. 23 cm pitkiksi levyiksi kuin tekisit paksuja karjalanpiirakoita. Kohota n. 20 minuuttia ja valmista sillä aikaa täyte.
6. Rikon kananmunan rakenne kulhossa. Hienonna valkosipuli ja lisää joukkoon. Lisää myös suola. Hienonna veitsellä juusto rouheiksi paloiksi ja muruksi. Lisää joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää viimeisenä sulatettu voi. Sekoita.
7. Laita uuni lämpenemään +180 asteeseen (kiertoilma).
8. Levitä täytettä yhtä paljon jokaiselle piiraalle. Jätä reunat ja päät reilusti tyhjiksi. Käännä reunat täytteen päälle ja nipistä päädyt. Kierrä päädyt kuin karkkipaperi konsanaan.
9. Voitele kananmunalla.
10. Paista uunissa 20-30 minuuttia. Kun piiraat ovat ottaneet jo varsin hyvin väriä, lisää halutessasi kananmuna jokaiselle piiraalle. Lisäys tehdään siinä vaiheessa, kun paistoaikaa on jäljellä 5-10 minuuttia. Itselläni kokonaispaistoaika oli n. 35 minuuttia, sillä paistoin kaikki kerralla.
11. Tarjoa lämpimänä ja mielellään heti.

Hatsapuri oikeaoppisesti kananmunan kera

No niin! Nyt on maha täynnä. Yhdenkin piiraan syöminen on melkoinen saavutus, sillä niin tuhtia tavaraa se on. Kuten reseptistä jokainen pystyi hahmottamaan, piiras ei ole myöskään mikään laihduttajan eväs. Syytä olisi miettiä itsenikin painoasioita, mutta nyt mielenkiinto piiraita kohtaan voitti kyllä järjen. Joskus se kannattaa. Nam.

Blinejä ja muita talven herkkuja -kurssi

Kävin viime viikolla jälleen Marttailemassa. Ja voin kyllä jälleen kehua kurssia! Aivan mahtavia herkkuja! Blineistä en joskus nuorempana tykännyt, mutta nykyään ne ovat suurinta herkkua. Kurssilla teimme erilaisia blinejä, ja ne kaikki kyllä maistuivat todella hyvin.

Illan tarjoilut

Tässäpä illan tarjoilut:

Blinit:

- Paksut blinit

- Ohuet blinit

- Blinivohvelit

Blinien täytteet:

- Mätimousse

- Belugalinssisalaatti

- Savulohi-punajuuritäyte

Jo aluksi sanottakoon, että mokasin vähän filmaamisessa. En muistanut ottaa kuvia ollenkaan ohuista ja paksuista blineistä. Kuvia on siis ainoastaan blinivohveleista, joita olin itse työstämässä. Joku tosin saattaa nähdä tihrustaa blinit kuvasta, jossa on koko illan tarjoilu.

Blinivohvelit

Blineillä ei ollut suurta eroa, vaan ne kaikki olivat hyviä. Itse asiassa eilen huomasin blinipannuja 7 euron hintaan, joten enköhän viimeistään ensi viikolla ryhdy blinihommiin. Ainakin mätitäytettä teen, mutta joku toinenkin täyte olisi kiva.

Savulohi-punajuuritäyte sekä mätimousse

Belugalinssisalaatti

Täytteistä eniten olen perinteisen mätitäytteen fani. Silti muutkin tehdyt täytteet olivat jees. Savulohi-punajuuritäytteestä olisin tykännyt todennäköisesti valtavasti, jos vuohenjuuston tilalla olisi ollut Auraa. Belugalinssi oli jo tuotteena minulle uusi. Täyte oli fetajuustoineen päivineen todella maukas.

Blinien lisäksi teimme keittoja. Keittohan on aivan loistava talviruoka, joten ei ihme, että keittoruoat päätyivät myös kurssin anniksi.

Keitot:

- Crème Ninon eli ranskalainen hernekeitto

- Madekeitto

Lisäksi:

- Siemennäkkileipä

Ranskalaiseen hernekeittoon tuli mm. kuohuviiniä, mikä toi kyllä hyvän säväyksen. Keitto jakoi mielipiteet, mutta itse kuuluin ihastelijoiden joukkoon. Tätäkin pitää joskus tehdä!

Crème Ninon

Madekeitto oli myös uusi tuttavuus. Meillä ei lapsena kovin kalaruokia tarjoiltu, joten kotimaisia järvikaloja olen opetellut syömään vasta aikuisena. Made on villin näköinen kala, enkä varmaan haluaisi sitä käsitellä kotona. Keitto oli kyllä maukasta, joten syödä sitä voin oikein hyvin jatkossakin. Pakko ehkä myöntää, että keitto oli todella hyvää...

Madekeitto

Saimme ohjeen myös kalaseljankaan. Venäläisistä ruoista tykkään kovin, joten ihan varmasti seljankaakin testailen jossain vaiheessa.

Siemennäkkileipää olen kerran tehnyt kotona. Nyt kuitenkin kyseessä oli eri resepti ja eri maku. Ei parempi tai huonompi, mutta hyvä. Näkkäreihin ei tullut ollenkaan suolaa, mutta eivät ne sitä kaivanneet. Sopivan paahteinen maku kävi hyvin yhteen illan muiden tarjottavien kanssa.

Siemennäkkäreitä

Pääruoat:

- Inkiväärilohi ja uunitomaatit

- Palsternakkapyree

Inkivääriloheen tuli mm. osterikastiketta ja sweet chili -kastiketta. Vähän vastaavia kalavartaita olen tehnyt aikaisemmin, joten makumaailma oli tuttu. Kala ei siis yllättänyt, mutta se toki se oli hyvää. Uunitomaatit olivat monen mielestä kurssin parasta antia. Hyviähän ne olivatkin! Valkosipuli tuli ihanasti esille.

Inkiväärilohi

Hieman "tärähtäneet" uunitomaatit

Suurin yllätys oli kyllä palsternakkapyree. Mielestäni pitäisi immeisten käyttää paljon enemmän kotimaisia juureksia. Tässä on kyllä yksi hyvä. Jos ei pelkästään palsternakan maku miellytä, voi sitä laittaa vaikka osaksi perunamuusia. Rohkeasti suosittelen kuitenkin kokeilemaan ilman mitään perunoita. Hyvää ja pehmeää!

Palsternakkapyree

Jälkiruoat:

- Marokkolainen appelsiinisalaatti

- Sitruskiisseli ja inkiväärikerma

Appelsiinit ovat nyt parhaimmillaan. Siksipä molemmissa jälkkäreissä oli appelsiinia. Kuvasta ei kovin hyvin saa selvää, että kyseessä on marokkolainen appelsiinisalaatti. Kuvassa näkee vain pinnan, jonka alla oli ihania appelsiineja ja mm. granaattiomenan siemeniä.

Marokkolainen appelsiinisalaatti

Sitruskiisseli ja inkiväärikerma yllättivät yksinkertaisuudessaan. En ole mikään kiisselifani, mutta oli kyllä ihanan raikasta. Molemmat päätyvät jossain vaiheessa testivuoroon. Kiisseli varsinkin on niin nopea tehdä, ettei ole mitään syytä, miksipä en kokeilisi melkein heti.

Sitruskiisseli ja inkiväärikerma

Tässäpä siis kurssin anti. Ohjeita kirjoittelen vasta kotikokkailuiden jälkeen...
Viikonloppuna yritän tehdä hatsapureja, mutta katsotaan, saanko makuaistini takaisin. On vielä ihan hullu nuha, joten en viitsi kokkailla ja maistella uusia makuja, jos en maista mitään.

Pulled beef -tortilla

Tämän ruoan tarina lähti käyntiin jo perjantai-iltana. Ajamme aina kimppakyydeillä ja aina enemmän tai vähemmän nälkäisinä kotiin töistä - niin tälläkin kertaa. Usein myös intoudumme puhumaan ruoista ja kaikista testatuista resepteistä. Heitin vaan vitsinä, että koska olen testannut nyhtökanaa ja nyhtöpossua, seuraavana olisi vuorossa varmaan nyhtönauta.

Jotenkin jäin jumiin tuohon ajatukseen. Googletin taas melko paljon ja totesin, että pulled beef on muita nyhtöjuttuja harvinaisempi. En vielä tuolloin tajunnut, miksi. Tajusin sen vasta lauantaina, kun etsin ja etsin naudan rintaa. Ei ollut helppo tehtävä, sillä tuo ruhon osa on muita osia harvinaisempi. Ei kuulemma ole suomalaisen leikkaustavan mukainen osanen.

Kiertelen ja kaartelin. Lopulta rintaa löysin Mestarin herkusta, jossa on oiva lihatiski. Kokonaista rintapalaa ei ollut, mutta kuitenkin sellaisia isoja paloja oli tarjolla. Ostin lihaa sen reilun kilon ja lähdin ostamaan muut tarvikkeet. Mukaan lähti kasa erilaisia mausteita ja jopa viskiä. Oli tärkeää heti löytää kaikki tarvitsemansa, sillä lihan työstäminen piti aloittaa päivää aikaisemmin.

Itselleni mieluisat reseptit olivat englanninkielisiä. Olen todella urpo enkussa, mutta käänsin enemmän ja vähemmän sujuvasti kuitenkin yhden ohjeen. Voi olla, että alkuperäisessä sanotaan ihan muuta, mutta tälläkin tavalla onnistuin. Alun perin ohje on kuitenkin Tom Kerridgen. Olen sitä siis sujuvasti muokannut.

Nyhtönaudan ajattelin sopivan hyvin tortillalettujen täytteeksi, joten ryhdyinkin tortillatalkoisiin (Myllyn paras -ohje), kun liha oli vielä riivittynä tekeytymässä uunissa. Aikaisemmin päivällä olin jo tehnyt aina yhtä ihanan coleslawin valmiiksi.

Tässäpä siis ohje. Lihaa tuli aika reilu satsi. Luulen tässä vaiheessa, että ainakin kuuteen-kahdeksaan tortillaan riittää. Vielä on nimittäin lihaa jäljellä.

Valmis tortilla (pulled beef + coleslaw)

PULLED BEEF
(n. 6-8 hlöä)

Liha:

n. 1 kg naudan rintaa
0,75 rkl sinapinsiemeniä
1 rkl korianterinsiemeniä
1 rkl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
0,5 rkl mustapippuria rouhittuna
0,5 rkl fariinisokeria
0,5 rkl smoked paprika -jauhetta
0,5 rkl cayennepippuria
n. 2 dl tummaa lihalientä

Bbq-kastike:

125 ml punaviinietikkaa
50 g fariinisokeria
0,4 dl viskiä (bourbon)
0,4 dl Coca-Colaa
1,25 dl ketsuppia
loraus Worcestershire-kastiketta
1 dl paistolientä (edellisestä)

1. Aloita ruoan tekeminen jo edellisenä päivänä. Paahda korianterinsiemeniä ja sinapinsiemeniä kuivalla pannulla. Varo, etteivät ne pala. Kun olet paahtanut tovin, anna niiden jäähtyä.
2. Hienonna siemenet morttelissa, kun ne ovat jäähtyneet. Siirrä pieneen kippoon.
3. Lisää kippoon myös juustokumina, mustapippuri, fariinisokeri, smoked paprika ja cayennepippuri. Sekoita hyvin.
4. Hieno mausteseos kauttaaltaan lihakimpaleille. Jos sinulla on yksi iso lihaköntti, leikkaa viiltoja lihaan, jotta saat maustetta myös sisään. Jos sinulla on useita kimpaleita, pyörittely seoksessa riittää varsin hyvin.
5. Laita esim. muovipussiin ja jääkaappiin tekeytymään yön yli. Huolehdi siitä, että kaikki mausteet ovat mukana.
6. Seuraavana päivänä keitä tumma lihaliemi esim. fondikuutiosta. (Itselläni oli rich beef -fondikuutio.)
7. Laita uuni kuumenemaan +160 asteeseen (kiertoilmauuni n. +140 asteeseen).
8. Voitele esim. Arabian Kokki-pata ja kaada liemi padan pohjalle. Laita lihat nesteen päälle ja sulje kansi. Jos sinulla on pata, muttei kantta, tee kansi foliosta. Höyryt eivät missään nimessä saa karata padasta.
9. Anna lihojen paistua uunissa 4-6 tuntia. Katso välillä, onko nestettä riittävästi. Itse pidin lihoja uunissa 5,5 tuntia enkä lisännyt nestettä (vettä) kertaakaan.
10. Kun lihat ovat ylikypsiä ja hajoavat helposti, siirrä ne folioon vetäytymään.
11. Aloita bbq-kastikkeen tekeminen.
12. Kaada kuivalle pannulle punaviinietikka. Laita liesi täysille. Kun neste alkaa kiehua, pienennä lämpöä ja keitä hiljalleen. Keitä siihen saakka, kunnes nesteestä on jäljellä enää puolet.
13. Lisää sitten fariinisokeri, viski, Coca-cola, ketsuppi, Worcestershire-kastike ja noin 1 dl paistolientä. Keittele kasaan noin 15 minuuttia. Maista ja mausta. Lisää tarvittaessa hieman sokeria ja ketsuppia.
14. Kun bbq-kastike on liedellä, avaa foliot ja riivi liha säikeiksi erillisessä astiassa kahta haarukkaa käyttäen. Lihassa mahdollisesti olleet kalvot saa tässä vaiheessa helposti poistettua.
15. Kun liha on revitty ja kastike on sopivasti keittynyt kasaan, kaada kastike lihojen sekaan.
16. Kaada myös melkein kaikki pataan jäänyt paistoliemi mukaan. (Kaikkia roikaleita ja rasvoja ei kannata kaataa.)
17. Sekoita ja maista. Jos on tarpeen, lisää suolaa ja sokeria. Laita miedolle lämmölle uuniin, kun teet tortillat.

VEHNÄTORTILLAT
(10 kpl)

5,5 dl durumvehnäjauhoa
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
2 dl vettä

1. Sekoita aineet tasaiseksi ja kimmoisaksi taikinaksi.
2. Pyöritä pötkyksi ja jaa se kymmeneen osaan.
3. Anna palojen levähtää muovin alla tovi.
4. Kauli pannusi kokoisiksi tortillaletuiksi.
(Letut eivät tartu kiinni, kun laitat ihan vähän jauhoa väliin ja mahdollisesti vähän muoviakin. Letut eivät saa kuivaa!)
5. Karista turhat jauhot pois. Paista yksi kerrallaan molemmin puolin. Paistoaika on todella lyhyt. Kun vaaleat täplät ilmestyvät, käännä. Jos paistat liian pitkään, tortillaletuista tulee kuivia.

COLESLAW

Ohjeen löydät täältä.
Tällä kertaa taisin laittaa vähän enemmän mausteita ja majoneesia sekä sinappia. Sitruunamehua käytin vähän vähemmän.

- - - - - - - -

Vähäksi aikaa kokkailut ovat nyt tässä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla hatsapurileipiä ja/tai -piiraita. Menee tosin ensi viikosta seuraavalle viikolle, sillä pitää tässä välissä mm. käydä tekemässä blinejä Marttojen kurssilla. :)

Perinteinen hernekeitto

Ulkona on -25 celsiusastetta pakkasta. Tällaisina päivinä tekee jostain syystä aina mieli keittoa. Niin nytkin.

Oikeastaan idea keittoon syntyi jo pari päivää aikaisemmin kauppareissullani. Kävelin lihahyllyn ohi ja huomasin savupotkat.. Niinpä sitten hetken mielijohteesta googlettelin vähän, mitä muuta hernekeittoon laittaisin. Hassua. Lähdin kauppaan ostamaan erikoista juustoa, mutta sitä ei ollut. Aika kaukana tämä keitto oli nyt siitä alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta itse asiassa parempaa ideaa ei olisi voinut kyllä tähän saumaan tullakaan.

Ajattelin ensin, että kylläpä on halpa ruoka. Sitten muistin, ettei minulla ole 10 litran kattilaa. Kalliiksi tuli, kun piti uusi kattila ostaa! Ei vainiskaan. Tarvitseehan tuota aina muutenkin silloin tällöin. Nyt siis oli ainekset ja kattila...

Niinpä aloitin eilen hernekeiton tekemisen huuhtelemalla herneet. Tänään sitten pääsin keittelyhommiin ja lopputuloksena oli juuri sellainen ihanan perinteinen, lihaisa ja maukas kunnon hernekeitto. Kyllä tätä kelpaa syödä useammankin kerran. Alkuun ajattelin, että pakastan suurimman osa. Höpö höpö. Taidanpa sittenkin syödä tämän viikon aikana koko keiton poijjes.

Mielestäni hernekeitossa pitää olla makua. Siksipä lutrasin perusohjeita enemmän sinappia ja mausteita. Tässä ohjeessa kerron siis oman versioni. Keiton kanssa maistuu leipä + juusto. Nam!

Perinteinen hernekeitto (Valaistuksesta johtuen keitto näyttää todellista vaaleammalta.)

PERINTEINEN HERNEKEITTO
(n. 8 annosta)

500 g kuivattuja herneitä
2,5 - 2,75 l vettä
n. 500 g porsaan lapaa
n. 500 g savupotkaa (=palvattu potka)
1 - 2 tl suolaa
1 iso sipuli
3 - 4 porkkanaa
rouhittua mustapippuria
2 - 6 rkl vahvaa sinappia
reilu 2 tl meiramia

1. Poista herneistä roskat ja huuhtele ne lävikössä.
2. Laita herneet likoamaan isoon kattilaan, jossa on noin puolet vesimäärästä. Anna liota yön yli.
3. Lisää kattilaan loppu vesi. (Itse käytin vettä sen 2,75 litraa yhteensä.)
4. Kuumenna ja keitä pieni tovi. Kuori pinnalle muodostuva vaahto pois.
5. Lisää molemmat lihakimpaleet ja suola. Keitä todella miedolla lämmöllä hiljakseen tunti.
6. Pilko porkkanat ja hienonna sipuli. Lisää keiton joukkoon.
7. Keitä herneitä, lihoja, porkkanoita ja sipuleita vielä reilu tunti. Sekoittele aina välillä.
8. Kun noin 2,5 tuntia on kulunut, nosta lihat pois. Poista niistä luut ja nahat ja enin rasva. Paloittele lihat sopiviksi paloiksi.
9. Lisää lihat keiton joukkoon takaisin siinä vaiheessa, kun keitto on jo vähän saennut.
10. Lisää mustapippuri, sinappi ja meirami. Lisää myös tarvittaessa suolaa. Kiehauta.

Herneet likoamassa

Sipuli silputtu ja porkkanat viipaloitu

Takana savupotka, edessä lapa. Osa lavasta meni pakastimeen.

Huomioita:
- Käytin sinappia ainakin sen 6 rkl. Siksi oli hyvä, että alkuvaiheessa tein keiton jo vähän reilumpaan vesimäärään. Sinappi saostaa keittoa hieman.
- Suolaakin lisäsin. Aluksi laitoin 1 tl:n, mutta lisäsin sitä muutaman kerran ripotellen. Kannattaa siis maistella. Suolan määrää on vaikea antaa mitään tarkkaa määrää, sillä se on ihan riippuvainen lihan suolamäärästä.
- Muista oikeasti keitellä miedolla lämmöllä. Itselläni ei ainakaan kertaakaan ollut pohjaan palaminen lähellä...
- Käytin lihaa vähän ohjetta reilummin.

Katsotaanpas, saanko huomenna työkaverit kateellisiksi... :D Lisätään nyt vielä, että tämä ohje on perinteinen siksi, että meillä aina on tehty tällaista keittoa. Yleensä tosin lihana on ollut joulukinkun jämät. Porkkanaa keittoon on aina kuulunut.

Sitten vielä pari sanaa ällötyksestä. Kyllähän se on pakko myöntää, että sitä on hieman vieraantunut asioista ja tuollaiset lihaköntit hieman pysäyttävät. Silti olen sitä mieltä, että vaikka tuollainen savupotka onkin aika ällöttävä kapistus, on lihansyöjän kuitenkin pystyttävä itse lihansa käsittelemään. Vaikka en varmasti teurastajana voisikaan olla, pitää minun pystyä sentään tuollaisia paloja käsittelemään. :) Ja ihan hyvin pystyin ja kannustan myös muita tuohon. Onhan tällaisessa ruoanlaitossa hyvätkin puolensa: tietää ihan varmasti, mitä ruoassa on. Ei ole silputtu ties mitä ruhon osia vaan keittoon varmasti pääsevät ne parhaat palat. Ja tuohan se savupotka keittoon sen parhaan maun. Luussa sja savussa en salaisuus. Ugh!

Yhden kalan kalakukot

Huomenna istutaan iltaa, joten piti ruveta tekemään jotain pientä. Ensin meinasin tehdä juustotankoja, mutta jotenkin sitten kallistuin perisavolaiseen kalakukkoon. Olimme Marttojen kurssilla tehneet yhden kalan kukkoja, joten päätin sittenkin laittaa ne testiin. En halunnut käyttää valmista taikinaa vaan tein sen itse. Ei ollut kovin iso homma, joten suosittelen oman taikinan tekemistä.

Lopputulos oli maun puolesta todella jees. Vielä olisi petrattavaa taikinan "liimaamisessa". Jotkut kukot nimittäin hieman aukesivat. Onneksi herkullista nestettä ei kovin paljon ulos valunut.

Suosittelen näitä kyllä tarjottavaksi muiden pikkutarjottavien kanssa.

Valmiit kukot

YHDEN KALAN KALAKUKOT
(20 kpl)

2 pkt valmista ruistaikinaa

tai

reilu 4 dl kylmää vettä
2 tl suolaa
vajaa 7 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja

Täyte:
20 keskikokoista muikkua (tai 40 pientä)
suolaa
vajaa 3 pkt amerikanpekonia

Voiteluun:
voita ja vettä

1. Jos teet taikinan itse, sekoita taikinan ainekset. Laita hetkeksi hyvin peiteltynä kylmään.
2. Perkaa muikut (jos ei ole perattu) ja poista muikkujen selkäruodot.
3. Kauli puolet taikinasta puolen sentin paksuiseksi levyksi.
4. Ota muotilla (esim. Kastehelmen jälkkärikulho toimii hyvin) levystä 10 pyörylää.
5. Laita pyörylät päällekkäin niin, että jauhoa on välissä.
6. Toista sama toiselle taikinaerälle.
7. Ripota peratuille kaloille varovasti suolaa ja kääri ne pekoniin. Huom! Pekoni tuo lisää suolaa.
8. Pane kala-pekonirulla taikinapyörylälle ja painele reunat yhteen.
9. Kostuta taikinan reuna kylmällä vedellä ja muotoile taikinasta pieni kukko.
10. Nosta kukot leivinpaperilla päällystetylle pellille.
11. Paista +180-asteisessa kiertoilmauunissa noin 30-35 minuuttia.
12. Voitele kypsät kukot voi-vesiseoksella ja pane voipaperiin liinan alle pehmenemään.

Kukot voi pakastaa ja ne maistuvat myös kylminä.

Huom! Itse ainakin paistoin kukot kahdessa erässä. Taikina ei saa kuivua missään vaiheessa.

Makkarakurssi (ohjeet: chorizo, joulumakkara + lisukkeet)

Kävin muutama päivä sitten taas Keski-Suomen Marttojen kurssilla. Tällä kertaa vuorossa oli makkarakurssi, sillä en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt itse makkaroita. Homma siis kiinnosti kyllä valtavasti.

Chorizoa, haudutettua punakaalia sekä puolukkaista punasipulilisäkettä

Alkuun taas kävimme reseptiikkaa läpi. Saimme myös hyviä vinkkejä, joita kerronkin heti tähän alkuun.

Vinkkejä:

- Lihamylly makkarasuppiloineen on kyllä aika ehdoton.
- Parin kilon massaan tarvitset 6-7 metriä suolta.
- Jyväskylän seudulla tuoretta suolta (sian tai lampaan) saa mm. Palvarista. Pakasteena sitä on esim. Mestarin Herkussa ja Minimanissa. Saatavuus kannattaa kuitenkin varmistaa ennen kuin alkaa tehdä massaa.
- Tuore suoli kannattaa huuhdella ja liottaa hyvin, sillä se on todella suolaista.
- Pakasteena ostettu suoli kannattaa sulattaa kylmässä vedessä.
- Ihra/silava kannattaa ensin silputa yleiskoneessa leikkuuterällä. Vasta sen jälkeen se menee sujuvasti lihamyllyn läpi.
- Valmiista massasta kannattaa ottaa pieni erä ja paistaa ns. koekakku. Näin voi vielä tarkistaa, ovatko maut kohdillaan.
- Suoli ujutetaan kasaan makkarasuppiloon öljytyillä käsillä. Suolen toiseen päähän tehdään solmu. Kun lihamylly laitetaan päälle, on tärkeää, että massa tulee tasaisesti suoleen. Sitä varten täytyy pitää suppilosta, suun läheltä tiiviisti kiinni, ettei ilmaa mene väliin ja massa mene pitkin poikin suppiloa. Käsiä liikutellaan sitä mukaa, kun makkaraa valmistuu. "Suppilokäden" täytyy kuitenkin liukua tiiviisti. Suolta ei kannata täyttää liian pinkeäksi.
- Makkarat kieritellaan sopivan kokoisiksi. Lankaa voi käyttää apuna, jos pelkää, että makkarat eivät pysy oikean kokoisina. Viimeisen makkaran jälkeen suoleen tehdään solmu.
- Makkarat pitää muistaa pistellä ennen paistamista. Muuten voi käydä pieni räjähdys.
- Makkarat kannattaa keittää ensin ja vasta sitten paistaa (uunissa tai pannulla).
- Kannattaa tehdä isompi erä kerralla. Lihamyllyyn jää sitä massaa, vaikka ei haluaisikaan. Toisaalta makkaroita voi myös pakastaa. Paras pakastustulos syntyy, kun makkarat nopeasti kiehauttaa ja jäähdyttää ennen pakastusta.
- On hyvä, jos on useampi käsipari makkaroita tekemässä. Toinen ohjaa makkaramassan ulostuloa ja toinen käyttää konetta (latoo massaa ja painaa sitä myllyyn).

Makkaroiksi kierittelyä

Pojat tekivät melkoiset hirvimakkarat

Menossa keitettäväksi

Poikkeuksellisesti julkaisen nyt pari ohjetta, vaikka en niitä kotioloissa olekaan testannut. Kurssilla teimme joulumakkaraa, braatwurstia, hirvimakkaraa ja chorizoa. Näistä itseäni miellytti eniten chorizo (mausteet ja massa kohdillaan) ja joulumakkara (ajankohtainen, erilainen). En pääse ihan heti makkaroita kotona tekemään, sillä minulla ei ole välineitä moiseen. Makkarat olivat kuitenkin niin hyviä, että ansaitsevat jo nyt päästä tänne. Toivottavasti joku rohkenee kokeilemaan.

Ohjeet ovat siis Martoilta.

Pätkittyä joulumakkaraa

JOULUMAKKARA

300 g sianlihaa
300 g naudanlihaa
300 g silavaa
1 dl madeiraa
0,5 dl konjakkia
rouhittua mustapippuria
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl kanelia
2 dl korintteja
suolaa (massan painosta noin 1,5-2 %)

1. Leikkaa lihat kuutioiksi.
2. Leikkaa silava kuutioiksi ja hienonna yleiskoneella terää käyttäen.
3. Yhdistä lihat ja silava. Kaada niiden päälle mausteet ja alkoholit.
4. Anna maustua pari tuntia.
5. Aja pariin kertaan lihamyllyn läpi.
6. Lisää joukkoon korintit ja suola (ensin vaikka pari tl).
7. Paista koepala ja tarkista suolan määrä. Lisää tarvittaessa suolaa ja sekoita massa.
8. Tee makkaroiksi pursottamalla seos suoleen.
9. Muotoile makkaroiksi kierittämällä ja/tai lankaa käyttäen.
10. Pistele makkarat paksuhkolla neulalla.
11. Paista pannulla. Voit myös keittää ensin lihaliemessä ja paistaa vasta sitten.

Valmiit chorizot

CHORIZO

1 kg possun kassleria
150 g silavaa
2 sipulia hienonnettuna
1 paprika hienonnettuna
1 tl muskottia
4 tk chilirouhetta
2 tuoretta chiliä
1 tl valkopippuria
2 tl kuminansiemeniä
3 tl sinapinsiemeniä
3 tl paprikajauhetta
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl suolaa
3 dl jäämurskaa tai 1,5 dl jääkylmää vettä

1. Tämäkin kannattaa aloittaa siten, että hienontaa silavan ensin yleiskoneella.
2. Sen jälkeen lihat ja silava kannattaa jauhaa lihamyllyllä pariin kertaan.
3. Lisää makkaramassaan kaikki mausteet.
4. Aja yleiskoneella tai käsin massa sekaisin. (Yleiskoneella terän kanssa tulee sileämpi massa.)
5. Paista koepala. Lisää tarvittaessa mausteita,
6. Pursota makkaramassa suoleen.
7. Kierittele makkaroiksi ja tee tarvittaessa langasta solmut.
8. Pistele makkarat.
9. Kypsennä makkarat lihaliemessä (reilu 15 min.) ja paista sitten uunissa (reilu 200 astetta ja 15-30 minuuttia) tai grillaa.

Ja makkarathan eivät olisi mitään ilman kunnon lisukkeita. Tässä pari oivaa lisuketta, joista puolukkainen punasipulilisuke on kyllä aivan ehdoton.

PUOLUKKAINEN PUNASIPULILISUKE

4 punasipulia
öljyä
4 dl vähäsokerista puolukkasurvosta
hiukan fariinisokeria
ripaus suolaa
mustapippurirouhetta

1. Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi.
2. Hauduta suikaleita öljyssä muutama minuutti.
3. Lisää joukkoon puolukkasurvos.
4. Mausta fariinisokerilla, suolalla ja mustapippurilla.

HAUDUTETTU PUNAKAALI
(reilusti)

n. 1 kg punakaalia
2-3 rkl öljyä
2 rkl siirappia
2-3 omenaa lohkoina
1 sipuli hienonnettuna
pala purjoa hienonnettuna
1-2 rkl viinietikkaa
suolaa
mustapippuria
0,5 dl laimentamatonta mustaherukkamehua

1. Leikkaa punakaali ohuiksi suikaleiksi.
2. Kuumenna öljy padassa.
3. Lisää kaalisuikaleet ja siirappi. Sekoittele, kunnes kaali alkaa pehmetä.
4. Lisää sipulit, omenalohkot ja viinietikka pataan. Hauduta miedolla lämmöllä noin 45 minuuttia. Sekoita välillä.
5. Mausta.

Huom! Jos kaali tuntuu liian kuivalta, lisää kypsennyksen aikana pataan tilkka vettä.

- - - - - -

Tässäpä tämän kerran anti. Nyt pitää ruveta viettämään itsenäisyyspäivää eli rauhoittumaan.