Lohivoileipäkakku (ja kermavaahtoruusut)

Vietimme merkkipäivää viikko sitten. Tein jo aikaisemmin tutuksi tulleen kinkku-salami-juustovoileipäkakun lisäksi ensimmäistä kertaa lohikakun. Se onnistui paremmin kuin hyvin. Utelin vähän täytteitä työkaveriltani. Lopullinen versio oli hieman tuunattu versio siitä. Tarkkoja määriä täytteisiin en kirjoittanut ylös. Kannattaa vähän kokeilla, milloin täytteessä on sopivasti tavaraa, mutta se ei ole liian löysää.

LOHIVOILEIPÄKAKKU

12 henkilölle

Tarvitset: 16 paahtoleipäpalaa ja niistä reunat pois
Kostutus: laihaa kasvislientä

Täyte 1 ja 3:
 - lämminsavulohta
- keitettyä kananmunaa (ainakin 1)
- tilliä hienonnettuna
- sitruunamehua vähän
- ranskankermaa
(Jos täyte on liian löysää, voi lisätä vähän vaikkapa maustamatonta tuorejuustoa.)

Täyte 2:
- paprikaa hienonnettuna
- maustekurkkua pienenä silppuna ja valutettuna
- purjoa hienonnettuna
- mustapippuria rouhittuna
- vähän emmentaljuustoraastetta
- ruohosipulituorejuustoa

Päälle:
Philadelphia-tuorejuustoa ja tilkka maitoa (sopivaksi seokseksi)

Koristeluun:
Esimerkiksi kananmunaa, katkarapuja, tilliä, herneenversoa, viinirypäleitä, oliiveja, tomaattia, kurkkua...

1. Tee ensin täytteet. Mieti, että lohitäytettä pitää riittää kahteen kerrokseen.
2. Laita paahtoleivät pitkäksi jonoksi. Kostuta kasvisliemellä.
3. Levitä reilusti täytettä 1.
4. Laita paahtoleivät päälle. Kostuta ja levitä täyte 2.
5. Toista vaiheet ja lisää viimeisen kerran lohitäytettä.
6. Laita viimeisen kerran leivät päälle. Kostuta kevyesti.
7. Kieritä kakun ympärille ja päälle kelmua. Laita kevyt paino kakun päälle ja nosta se jääkaappiin.
8. Koristele vasta seuraavana päivänä.

Ja kun kerta lupasin...
KERMAVAAHTORUUSUT

Siskoni oli ostanut ruusutyllan, joten pitihän sitä minunkin kokeilla. Mielestäni ihan hyvin onnistuivat, vaikka vaahdon lämmetessä ei kyllä työskentelystä tullut enää mitään.

Tässäpä juhlahumu tältä erää...

Makean tulinen kaalilaatikko

Kaalilaatikko on lapsuuteni inhokkiruokia, mutta olen hiljattain oppinut pitämään kaaliruoista. Päätin tehdä ensimmäistä kertaa kaalilaatikkoa, mutta halusin hieman tulisemman version. Niinpä päädyin kokeilemaan Me-lehden versiota. Taisin kuitenkin laittaa sweet chili -kastiketta ja siirappia hieman enemmän. Olen lisännyt määrät jo ohjeeseen. Jos et tykkää kovin makeasta laatikosta, vähennä määrät (siirappia 1 rkl ja sweet chiliä 1,5 rkl).

MAKEAN TULINEN KAALILAATIKKO
(4-5 annosta)

0,75 dl rikottuja ohrasuurimoita
vettä
suolaa
1 sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 chili
puolikas valkokaali (0,7 kg)
10 g voita
250 g naudan jauhelihaa
2 rkl tummaa siirappia
2,5 rkl sweet chili -kastiketta
0,75 rkl HP-kastiketta
5-10 tippaa tabascoa (vihreää tai chipotlea)
1 rkl jeeraa eli juustokuminaa jauhettuna
0,5 rkl kuivattua timjamia
0,5 rkl rouhittua mustapippuria
0,5 rkl kurkumaa
0,5 tl jauhettua korianteria
0,5 rkl paprikajauhetta
0,5-0,75 tl suolaa
0,5 lihaliemifondikuutiosta
2 dl kiehuvaa vettä

1. Keitä ohrasuurimot kypsäksi paketin ohjeen mukaan suolaisessa vedessä. Siivilöi ja huuhtele.
2. Pilko sipuli, valkosipulin kynnet ja chili hienoksi.
3. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi.
4. Sulata voi suuressa kattilassa. Lisää sipuli- ja chilisilput. Kypsennä niin, että ne vähän pehmenevät. Lisää jauheliha ja ruskista kypsäksi.
5. Lisää kaalisuikaleet, siirappi sekä kaikki maustekastikkeet ja mausteet kattilaan. Kypsennä välillä sekoittaen noin 15 minuuttia.
6. Mausta suolalla ja lisää ohrasuurimot joukkoon.
7. Kaada seos voideltuun vuokaan ja valuta vedestä ja lihaliemifondikuutiosta tehty seos joukkoon.
8. Lisää pinnalle voinokareita ja siirappiraitoja.
9. Paista +170 asteessa ainakin 60 minuuttia, mielellään kauemmin, kunnes pinta on kauniin ruskea. Jos pinta meinaa kärtsähtää, voit lisätä folion päälle.

Banaaniletut (ne kuuluisat)

Tässä on taas yrittänyt hieman karsia hiilareiden tasoa, joten korvaavia juttuja on pitänyt jostain kehitellä. Muistin sitten jostain viime vuoden hitin: banaaniletut! Näitä sitten testailin ja kovin tykkäsin. Helpot ovat kuin mitkä ja sopivat kyllä hyvin moneen ruokavalioon.

Mielenkiinnosta testasin myös sokeritonta kinuskia. Kyllähän se ällömakeaa oli ja pystyin letun kanssa syömään sitä vain pieninä tippoina. Jos kantti kestää, niin kannattaa moista kokeilla. Itse aion jatkossa pysyä ihan normaalissa kinuskissa.

Lettujen kanssa voi tarjota tuoreita marjoja, kermavaahtoa, rahkaa...mitä tahansa. Paistoin letut blinipannulla, joka sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Letut pysyivät kasassa, enkä tarvinnut vehnäjauhoja tai kaurahiutaleita ollenkaan. Kokeilkaa, jos myöhästyitte tekin viime vuoden suurimmasta kouhotuksesta.

BANAANILETUT
(4 blinipannun kokoista lettua)

2 kananmunaa
iso banaani
0,5 tl leivinjauhetta

1. Soseuta banaani ja kananmunat kulhossa sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.
2. Sekoita joukkoon leivinjauhe.
3. Kuumenna blinipannu kuumaksi, minkä jälkeen laske lämpöä melko roimasti.
4. Sipaise pannulle voita. Paista letut miedolla lämmöllä molemmin puolin.

Huom!
- Älä käännä lettua liian aikaisin. Se tuppaa helposti hajoamaan.
- Jos haluat hurjastella ja kokeilla sokeritonta kinuskia, keitä se kuohukermasta (2 dl) ja steviasta (alle puolet kerman määrästä). Varoitan, että ytyä on!

Pientä naposteltavaa: mikrosipsit ja lakritsimantelit

LAKRITSIMANTELIT JA MIKROSIPSIT

Olisi taas useampikin juttu naputtelematta, mutta päätin lähteä purkamaan tätä tekstien vyyhtiä kaikkein lyhyimmällä postauksella.

Reilu viikko sitten vietin synttäreitäni ja päätin viedä töihin gluteenittomia herkkuja. Olin jo aikaisemmin tehnyt minttuisen kinuskikakun, joten sellaisen tein nytkin. Lisäksi halusin pieniä naposteltavia juttuja, ja netin ihmeellisestä maailmasta löysinkin pari kiinnostavaa reseptiä. Ensin löysin lakritsimantelit (alun perin HS:n ohje) ja sitten ns. mikrosipsit (alkup. täältä). En uskonut, että mikrossa voi tehdä sipsejä, joten ihan pakko oli kokeilla. Ja voin kertoa, että kyllä voi tehdä ja hyviä sipsejä tulevi. Lakritsimantelitkin olivat superhyvä herkku.

LAKRITSIMANTELIT

1,5 tl vettä
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria
reilu 1,5 tl lakritsijauhetta
100 g kuorellisia manteleita

päälle:
1-1,5 tl lakritsijauhetta

1. Sekoita vesi, suola, sokeri ja lakritsijauhe hyvin keskenään.
2. Lisää mantelit ja sekoita hyvin.
3. Asettele mantelit pellille leivinpaperin päälle niin, että ne eivät ole päällelkäin. Paista +200 asteessa 7 minuuttia.
4. Nosta pelti pois uunista ja odota ihan pieni tovi. Irrottele mantelit irti leivinpaperista, ripottele päälle loppu lakritsijauhetta ja sekoittele.
5. Kaada tarjoiluastiaan. Kaada joukkoon leivinpaperin päälle jäänyt "sälä".

Huomioita:
- Nämä jakavat vähän mielipiteitä. Ei siis ehkä kannata olla ainoa tarjottava.
- Nämä ovat superhelppoja tehdä. Ensi jouluna jokainen kaveri saa lahjaksi pussillisen näitä.

MIKROSIPSIT

Rosamunda-perunoita
hienoa merisuolaa
rypsiöljyä
(halutessasi yrttejä, mausteita...)

1. Viipaloi kuorellinen ja pesty peruna ohuiksi lastuiksi. (Raastiraudan se viiltosivu on ihan jees.)
2. Kuivaa viipaleet leivinpaperilla.
3. Leikkaa leivinpaperista mikroosi sopiva pala.
4. Kaada rypsiöljyä kippoon ja kasta siinä sormesi. Hiero rypsiöljy perunalastuihin.
5. Asettele perunalastut leivinpaperin päälle niin, etteivät ne ole päällekkäin. Ripottele tässä vaiheessa suolaa (ja mausteita).
6. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 2,5 minuutista 3,5 minuuttiin. (Seuraa paistumista ja säädä aika sen mukaan.)
7. Siirrä puhtaan leivinpaperin päälle jäähtymään.
8. Nauti!

Huomioita:
- Sipsien tekeminen on melko hidasta, mutta lopputulos palkitsee.
- Itse käytin sitä samaa leivinpaperia todella monta kertaa. Pyyhin vain välillä rasvat ja suolat pois.
- Käytin mikroa monta kertaa peräkkäin. Oma mikroni ainakin kesti hyvin moisen tehokäytön.
- Jokaista "paistoa" pitää vahtia, sillä aika vaihtelee. Keskimmäiset tuppaavat tummumaan liikaa.
- Ensi kerralla kokeilen maustamista.

Blinejä ja muita talven herkkuja -kurssi

Kävin viime viikolla jälleen Marttailemassa. Ja voin kyllä jälleen kehua kurssia! Aivan mahtavia herkkuja! Blineistä en joskus nuorempana tykännyt, mutta nykyään ne ovat suurinta herkkua. Kurssilla teimme erilaisia blinejä, ja ne kaikki kyllä maistuivat todella hyvin.

Illan tarjoilut

Tässäpä illan tarjoilut:

Blinit:

- Paksut blinit

- Ohuet blinit

- Blinivohvelit

Blinien täytteet:

- Mätimousse

- Belugalinssisalaatti

- Savulohi-punajuuritäyte

Jo aluksi sanottakoon, että mokasin vähän filmaamisessa. En muistanut ottaa kuvia ollenkaan ohuista ja paksuista blineistä. Kuvia on siis ainoastaan blinivohveleista, joita olin itse työstämässä. Joku tosin saattaa nähdä tihrustaa blinit kuvasta, jossa on koko illan tarjoilu.

Blinivohvelit

Blineillä ei ollut suurta eroa, vaan ne kaikki olivat hyviä. Itse asiassa eilen huomasin blinipannuja 7 euron hintaan, joten enköhän viimeistään ensi viikolla ryhdy blinihommiin. Ainakin mätitäytettä teen, mutta joku toinenkin täyte olisi kiva.

Savulohi-punajuuritäyte sekä mätimousse

Belugalinssisalaatti

Täytteistä eniten olen perinteisen mätitäytteen fani. Silti muutkin tehdyt täytteet olivat jees. Savulohi-punajuuritäytteestä olisin tykännyt todennäköisesti valtavasti, jos vuohenjuuston tilalla olisi ollut Auraa. Belugalinssi oli jo tuotteena minulle uusi. Täyte oli fetajuustoineen päivineen todella maukas.

Blinien lisäksi teimme keittoja. Keittohan on aivan loistava talviruoka, joten ei ihme, että keittoruoat päätyivät myös kurssin anniksi.

Keitot:

- Crème Ninon eli ranskalainen hernekeitto

- Madekeitto

Lisäksi:

- Siemennäkkileipä

Ranskalaiseen hernekeittoon tuli mm. kuohuviiniä, mikä toi kyllä hyvän säväyksen. Keitto jakoi mielipiteet, mutta itse kuuluin ihastelijoiden joukkoon. Tätäkin pitää joskus tehdä!

Crème Ninon

Madekeitto oli myös uusi tuttavuus. Meillä ei lapsena kovin kalaruokia tarjoiltu, joten kotimaisia järvikaloja olen opetellut syömään vasta aikuisena. Made on villin näköinen kala, enkä varmaan haluaisi sitä käsitellä kotona. Keitto oli kyllä maukasta, joten syödä sitä voin oikein hyvin jatkossakin. Pakko ehkä myöntää, että keitto oli todella hyvää...

Madekeitto

Saimme ohjeen myös kalaseljankaan. Venäläisistä ruoista tykkään kovin, joten ihan varmasti seljankaakin testailen jossain vaiheessa.

Siemennäkkileipää olen kerran tehnyt kotona. Nyt kuitenkin kyseessä oli eri resepti ja eri maku. Ei parempi tai huonompi, mutta hyvä. Näkkäreihin ei tullut ollenkaan suolaa, mutta eivät ne sitä kaivanneet. Sopivan paahteinen maku kävi hyvin yhteen illan muiden tarjottavien kanssa.

Siemennäkkäreitä

Pääruoat:

- Inkiväärilohi ja uunitomaatit

- Palsternakkapyree

Inkivääriloheen tuli mm. osterikastiketta ja sweet chili -kastiketta. Vähän vastaavia kalavartaita olen tehnyt aikaisemmin, joten makumaailma oli tuttu. Kala ei siis yllättänyt, mutta se toki se oli hyvää. Uunitomaatit olivat monen mielestä kurssin parasta antia. Hyviähän ne olivatkin! Valkosipuli tuli ihanasti esille.

Inkiväärilohi

Hieman "tärähtäneet" uunitomaatit

Suurin yllätys oli kyllä palsternakkapyree. Mielestäni pitäisi immeisten käyttää paljon enemmän kotimaisia juureksia. Tässä on kyllä yksi hyvä. Jos ei pelkästään palsternakan maku miellytä, voi sitä laittaa vaikka osaksi perunamuusia. Rohkeasti suosittelen kuitenkin kokeilemaan ilman mitään perunoita. Hyvää ja pehmeää!

Palsternakkapyree

Jälkiruoat:

- Marokkolainen appelsiinisalaatti

- Sitruskiisseli ja inkiväärikerma

Appelsiinit ovat nyt parhaimmillaan. Siksipä molemmissa jälkkäreissä oli appelsiinia. Kuvasta ei kovin hyvin saa selvää, että kyseessä on marokkolainen appelsiinisalaatti. Kuvassa näkee vain pinnan, jonka alla oli ihania appelsiineja ja mm. granaattiomenan siemeniä.

Marokkolainen appelsiinisalaatti

Sitruskiisseli ja inkiväärikerma yllättivät yksinkertaisuudessaan. En ole mikään kiisselifani, mutta oli kyllä ihanan raikasta. Molemmat päätyvät jossain vaiheessa testivuoroon. Kiisseli varsinkin on niin nopea tehdä, ettei ole mitään syytä, miksipä en kokeilisi melkein heti.

Sitruskiisseli ja inkiväärikerma

Tässäpä siis kurssin anti. Ohjeita kirjoittelen vasta kotikokkailuiden jälkeen...
Viikonloppuna yritän tehdä hatsapureja, mutta katsotaan, saanko makuaistini takaisin. On vielä ihan hullu nuha, joten en viitsi kokkailla ja maistella uusia makuja, jos en maista mitään.

Makeat rieskarullat (eli feikkipullat)

Tämäkin ohje on peräisin ystävältäni, joka oli sen K-Ruoka-lehdestä bongannut. Kyseessä ovat siis tonnikalatäytteisiltä rieskarullilta näyttävät makeat rullat. Maku vähän yllättää, kun olettaa laittavansa suuhun jotain suolaista tortillaa tai vastaavaa. Nämä ovat kuitenkin pullan korvikkeita. Jos tykkäät pullataikinasta ja korvapuustien mausta, tämä ohje on sinulle. Niin, ja valmista syntyy noin 5 minuutissa, joten nämä ovat kyllä todellisen loistavia vierasvaroja. Kannattaa joskus kokeilla. Sain noista idiksen kokeilla joskus muitakin feikkipullia. Joskus sitten niistä lisää...

MAKEAT RIESKARULLAT

(30 kpl)

3 Fazerin rullarieskaa

180 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl fariinisokeria

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1. Sekoita tuorejuusto, fariinisokeri, kaneli ja kardemumma keskenään.

2. Levitä tahna tasaisesti kolmen rieskan päälle. Kääri rieskat tiiviiksi rulliksi. Peitä rullat kelmulla ja laita jääkaappiin tekeytymään pariksi tunniksi tai mielellään yön yli.

3. Leikkaa ennen tarjoilua jokainen rulla 10 osaan. Tarjoa esim. kahvin kanssa.

Juttuja tänne sinkoilee nyt vähän verkkaisesti, sillä taistelen terveyteni kanssa. Voimat eivät riitä aina...

Seeprakakku(kokeilu) salmiakin ystäville

Olin tapsanpäivänä ystäväni luona. Hän oli kokeillut somehittiä eli seeprakakkua, joka maistui ihan "ookoolta". Kakku jäi kytemään mieleeni siksi, että minäkin halusin raitoja kokeilla. Niin, ja olen salmiakin suuri ystävä.

Niinpä pari päivää ennen loppiaista ostin apteekista salmiakkimikseriä ja ryhdyin hommiin. Kerron tässä, miten kakun tein ja miten en ensi kerralla tekisi. :) Alkuperäisen reseptin löydät täältä.

Seeprakakkukokeilu

SEEPRAKAKKU SALMIAKIN YSTÄVILLE

Pohja:
250 g Domino-keksejä
50 g voita tai margariinia
1 rkl Apteekin salmiakki -mikseriä
0,5 dl kaakaojauhetta

Salmiakkikiisseli:
5 liivatelehteä (Meira)
2,5 dl Apteekin salmiakki -mikseriä
2,5 dl vettä
2 rkl sokeria
0,5 dl maissitärkkelystä

Vaniljatäyte:
8 liivatelehteä
650 g Valion Eila-vaniljajogurttia (ei rasvatonta!)
500 g X-tra vaniljarahkaa
200 g X-tra vaniljavanukasta
0,75 dl sokeria
1 dl vettä

1. Vuoraa halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuoka leivinpaperilla. Sivele reunoille hieman öljyä.
2. Ravista mikseripulloa, jotta väri tasoittuu.
3. Murskaa Dominot (tehoseikoittimella tai vasaralla...). Sulata voi ja sekoita joukkoon keksimurska, kaakaojauhe ja salmiakkimikseri. Painele seos kevyesti vuoan pohjalle.
4. Laita liivatteet (5+8) kylmään veteen likoamaan.
5. Mittaa kattilaan salmiakkimikseri ja vesi. Yhdistä sokeri ja maissitärkkelys ja lisää kattilaan. Kuumenna liedellä niin, että muutama pulpahdus tulee pintaan. Nosta kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon liivatteet (5 kpl). Nosta liedelle ja anna vielä kerran pulpahtaa, mutta älä keittele sen pidempään.
6. Nosta salmiakkikiisselikattila kylmään vesihauteeseen jäähtymään. Sekoittele välillä, jotta kiisselistä ei tulisi paakkuista. Tarkoitus on jäähdyttää kiisseli melkein huoneenlämpöiseksi.
7. Yhdistä vaniljajogurtti, rahka ja vanukas vatkaimella. Lisää sokeri.
8. Kun salmiakkikiisseli on jäähtynyt sopivaksi, kiehauta vaniljatäytteen vesi ja liota siihen liivatteet. Sekoita liivatevesi vaniljatäytteen joukkoon.
9. Aloita heti kakun täyttäminen. Laita kiisseli ja täyte sellaisiin astioihin, että niistä on helppo kaataa täytteitä kakkuun.
10. Kaada kakun keskelle vuorotellen valkoista ja mustaa täytettä. Valkoista voi ja pitää suhteessa kaataa aina enemmän. Voit säädellä rengaskuviota kaatamalla korkeammalta tai matalammalta. Tarkoitus on, että toinen täyte levittää edellistä renkaana kohti vuoan reunaa. Ole nopea, sillä varsinkin musta kiisseli meinaa jämähtää melko helposti.
11. Kun täytteet loppuvat ja kakku on valmis, nosta se kylmään hyytymään. Anna hyytyä mielellään ainakin yön yli.

Ja nyt niitä huomioita.
- Itse onnistuin hyvin, mutta musta kiisseli loppui kesken ja keskelle jäi valkea pläntti. Olisi siis pitänyt alkuvaiheessa kaataa valkoista paljon enemmän kuin mustaa. Raidat myös olivat reunoilla melko tiheässä. Mustan ja valkoisen vaihtelun ei tarvitsisi olla niin nopeaa alkuvaiheessa.
- Alussa raitoja sotki se, että kippojen reunalle jäi täytettä, joka sitten tippui raitojen päälle. Pyyhi siis astiaa aina välillä.
- Kakun tekemisessä pitää oikeasti olla nopea. Musta meinaa jämähtää. Kannattaakin siis ennakoida eikä odotella jäähtymistä liian pitkään. Toisaalta kuuma liru ei taas ole hallittavissa kakun päällä.
- Kakun maku on salmiakkinen, mutta toisaalta vähän vaisu. Ihana ulkomuoto antaa odottaa jotain superhyvää. Ehkä raitasysteemi sopisi muille täytteille paremmin. Tai sitten valkeaan osuuteen pitää kehitellä jotain syvempää makua. Silti kakku kyllä tuli syötyä.
- Oli hyvä idea käyttää sekä rahkaa että vanukasta. Kakusta ei tullut kovin keltainen, mutta makuun se toi pehmeyttä. Sokeria lisäsin myös vähän, joten kannattaa sitä valkoista täytettä maistella, kun sitä tekee.
- Kakun koostumus on sellainen hyytelömäinen. Se saattaa yllättää. Ei siis ole kyseessä mikään juustokakku.

Kokeilu oli kuitenkin kiinnostava, joten jatkossakin pitää jotain vastaavaa kokeilla.

Unkarilainen päivällinen

Vihdoin ja viimein! Tässä tulee nyt ohjeet ihanaan, unkarilaiseen päivälliseen, jonka tein jokunen aika sitten. Samat ruoat teimme unkarilaisen ruoan kurssilla. Juttu siitä (klikkaa) kannattaakin lukea ensin.

Unkarilainen päivällinen

Ruoat:
- Kylmä hapankirsikkakeitto (Hideg meggyleves)
- Paprikakana (Paprikáscsirke)
- Galuskat
- Keräsalaatti (Fejessaláta)
- Ohukaiset (Palacsinta) ja aprikoosihilloa
- Juustotangot (Sajtos rúd)


KYLMÄ HAPANKIRSIKKAKEITTO

Tämä erikoisuus vie kielen mennessään. Kun teet unkarilaista päivällistä, tämä keitto kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä. Hapankirsikoita löydät säilykkeenä suurista kaupoista. Ne eivät ole sama asia kuin sokeroidut kirsikat leivontahyllyllä. Unkarissa tämä makea keitto tarjotaan alkuruokana.

Kylmä hapankirsikkakeitto

Ohje:
vajaa 2 prk hapankirsikoita (neste kaadettuna pois)
1 luomusitruuna
reilu 1 dl sokeria
1 kanelitanko
2-3 rkl perunajauhoja
2 dl smetanaa
6-7 dl vettä ja 1-2 dl punaviiniä

1. Kaada kirsikoista neste pois.
2. Pese sitruuna hyvin. Leikkaa sen kuoresta kahden sormen paksuinen suikale. Purista sitruunamehu, siivilöi se ja laita kattilaan.
3. Lisää kattilaan vesi, kirsikat, sokeri, sitruunankuori ja kanelitanko. Kiuhauta. Keitä vain hetki.
4. Sekoita jauhot tilkkaan vettä. Lisää smetana, sekoita tasaiseksi ja ohenna keittoliemellä.
5. Suurusta keitto ja keitä hiljaa kolmisen minuuttia. Kattila peitetään ja asetetaan jäähtymään kylmään veteen. Tovin kuluttua laitetaan 3-4 tunniksi kylmään tai mielellään yön yli.
6. Poistetaan kanelitanko ja sitruunankuori (joko illalla tai aamulla).
7. Tarjoillaan sellaisenaan tai kermavaahdon ja paahdettujen mantelilastujen kera. Tarjoile keitto täysin kylmänä.

- - - - -

PAPRIKAKANA

Tämän ruoan tekemiseen tarvitset letsoa, joka on säilöttyä paprikaa tomaattisoseessa. Näin ruoasta tulee autenttinen. Kovin monella unkarilaisella ei nimittäin ole aina tuoretta tavaraa kotosalla.

Paprikakanaa, galuskoita ja keräsalaattia

Ohje:
8-10 maustamatonta broilerin koipea
2 isoa sipulia
n. 2 rkl öljyä
reilu 1 rkl paprikajauhetta
noin 1 dl vettä
suolaa
vajaa puoli purkillista letsoa
1 rkl vehnäjauhoja
2 dl ranskankermaa

1. Hienonna sipuli.
2. Kuullota sipulia kasarissa öljyssä. Lisää paprikajauhe (1 rkl) ja jatka kuullottamista.
3. Kun sipuli on sopivan pehmeää, lisää noin 1 dl vettä. Haihduttele se pois.
4. Ripottele koipien pinnalle suolaa ja reilusti paprikajauhetta.
5. Lisää koivet kasariin. Nostele letsosta paprikasuikaleita koipien joukkoon ja kaada letson tomaattisosetta mukaan. Yhteensä molempia niin, että purkkiin jää enää hieman reilu puoli purkillista jäljelle.
6. Hauduttele miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. Kääntele välillä.
7. Nosta kypsät koivet kastikkeen joukosta pois.
8. Sekoita vehnäjauho ranskankermaan. Lisää seos kastikkeeseen koko ajan sekoittaen. Kiehauta.
9. Siivilöi kastike koipien päälle.
10. Tarjoile galuskojen kera.

- - - - -

LISUKEGALUSKAT

Galuskat eli unkarilainen pikapasta. Sinänsä taikina on helppo tehdä, mutta itse galuskojen tekeminen on vähän hidasta. Välineeksi käy raastinrauta. Paras on sellainen, jossa voi galuskat työstää vaakatasossa.

(Kuva on kurssilta.)

Ohje:
4 dl vehnäjauhoa (suosittelen virolaista sileää 550-jauhoa, ks. jutun loppu)
0,5 dl pehmeää voita
1 dl vettä
3 kananmunaa
suolaa (+- 1 tl)

1. Sekoita suola ja vehnäjauho.
2. Lisää voi, vesi ja kananmunat. Älä vaivaa! Maista suola. Lisää tarvittaessa.
3. Tarkista, että taikina on löysähköä.
4. Keitä suuressa kattilassa suolalla maustettua vettä.
5. Ota taikinasta kauhalla osa ja laita se raudan päälle. Hankaa lastalla taikinaa raudan päällä niin, että siitä putoilee kokkareita veden sekaan. Ole nopea!
6. Keitä kokkareita, kunnes ne nousevat pintaan.
7. Siivilöi ja huuhtele "kokkareet". Sekoita kypsät galuskat rasvaan, jotta ne eivät tartu toisiinsa.
8. Toista sama niin kauan kuin taikinaa on jäljellä.
9. Pidä galuskat lämpiminä.
10. Tarjoa paprikakanan kanssa.

- - - - -

KERÄSALAATTI

Tämä tarjoillaan unkarilaisittain erilliseltä lautaselta. Unkarissa ei ole leipälautasia - toisin kuin meillä Suomessa.

Ohje:

pari keräsalaattia

liemi:
4 dl vettä
0,5 dl sokeria
2 dl etikkaa
suolaa maun mukaan

1. Leikkaa keräsalaatit noin neljään osaan.
2. Sekoita liemi.
3. Laita salaatit liemeen noin 10 minuutiksi.
4. Nosta salaatit liemestä ja tarjoile smetanan kera.

- - - - -

OHUKAISET

Tämä "eivät niin makeat ja suolaiset" letut ovat todellakin unkarilaisia. Yritä saada niistä ohuita.

Unkarilaiset ohukaiset

Ohje:
3 munaa
2,5 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja (taas se virolainen 550-jauho on paras)
0,5 tl suolaa
(1-2 tl sokeria, jos teet makeita ohukaisia)
1,5 dl vichyä
1 dl öljyä tai voita/margariiniä paistamiseen
aprikoosihilloa

1. Vatkaa munat hyvin sekaan 2 dl kylmää maitoa.
2. Lisää jauhot koko ajan vatkaten.
3. Lisää loppu maito, (öljy), suola (ja sokeri). Vatkaa, kunnes seos on tasaista.
4. Anna tekeytyä noin tunnin verran.
5. Vatkaa taikinan joukkoon vichy juuri ennen paistamista.
6. Jos taikinaan on sekoitettu öljy, voitele pannu öljyllä vain ensimmäisen ohukaisen paistamiseen.
7. Tarjoile aprikoosihillon (Lidlistä parasta) kanssa.

- - - - -

JUUSTOTANGOT

Unkarissa kahvin ja viinin kera tarjotaan aina jotain suolaista. Tässä oiva ohje illanistujaisiin!

Juustotangot

Ohje:
140 g vehnäjauhoja (taas sitä virolaista, jos mahdollista)
suolaa
80 g voita tai margariinia
5 g hiivaa
0,5 dl maitoa
1 kananmuna
120 g emmentalia hienonnettuna (punaleima on parasta)
1-2 rkl smetanaa
n. 1 tl suolaa

1. Sekoita hiiva maitoon. Nypi kylmä voi suolattuun vehnäjauhoon. Nypi unkarilaisittain eli hankaa ilmavasti käsien välissä.
2. Hienonna juustoraaste vieläkin hienommaksi.
3. Lisää 100 g juustoraastetta ja lopuksi hiivamaito, johon on sekoitettu munankeltuainen.
4. Kevennä taikinaa smetanalla tarpeen mukaan.
5. Anna taikinan levätä tunnin ajan limppuna (kylmässä).
6. Kauli taikina puolen sentin paksuiseksi neliskulmaiseksi levyksi. Voitele suolatulla valkuaisella ja ripottele loppu juustoraaste päälle.
7. Leikkaa sieviksi (11 cm x 1 cm) tangoiksi.
8. Paistetaan +200 asteessa kullanruskeiksi.

- - - - -

Huh! Vihdoin sain kirjoitettua ohjeet. Erikoisia raaka-aineita voi käydä ostamassa Jyväskylässä Tallinnan-kaupasta. Muualtakin varmaan löytyy vastaavia putiikkeja. Virolainen jauho on merkiltään Parim luksus nisujauh ja se on melko hienoa (paketissa 550). Letson purkki on melko iso. Olen nähnyt siis vain yhden kokoisia purkkeja.

Rocky road -palaset

Pientä hiljaisuutta on ollut. Olen ollut aivan törkeän väsynyt, enkä tiedä mikä vaivaa. Tai tiedän nipun erilaisia vaivoja, jotka todennäköisesti väsymyksen aiheuttavat. Nyt sitten olen ravannut ties missä tutkittavana. Jospa jotain joskus selviääkin. Niin, ja erilaiset vaivat hellittävät.

On siis jäänyt bloggailukin vähemmälle. Nyt kuitenkin viime viikolla sain aikaiseksi tehdä nimiäisjuhliin rocky roadeja. Sinänsä hyvä idea, koska olinkin jo pitkään haaveillut niitä tekeväni. Selailin taas erilaisia ohjeita, ja Kotilieden ohje tuntui parhaalta tällaiselle lakun ystävälle. Muokkasin ohjetta niin, että vaihdoin tavallisen maitosuklaan Fazerin popcorn-suklaaseen. Suosittelen! Tuli sellaista suolaista rapsakkuutta kivasti lisää.

Tässäpä siis ohje. Ovat muuten todella nopeita tehdä! Nämä onnistuvat ihan keneltä vain.

Rocky road -palaset

ROCKY ROAD -PALASET

250 g tummaa (leivonta)suklaata
200 g Fazerin popcorn-suklaata (tai tavallista maitosuklaata)
1 prk sokeroitua kondensoitua maitoa
50 g voita
200 g lakritsipaloja pilkottuna (esim. Fazerin Soft Original)
100 g Haribon pieniä vaahtokarkkeja
3 dl suolapähkinöitä

1. Laita paloitellut suklaat, kondensoitu maito ja voi paksupohjaiseen kattilaan. Sulata suklaat (+ muut hommelit) miedolla lämmöllä (1-3/9). Sekoittele.
2. Kun suklaat ja muut ovat sulaneet, lisää ensin suolapähkinät ja sitten karkit.
3. Sekoita tasaiseksi.
4. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun lasagnevuokaan ja tasoittele. Lisää halutessasi vaahtokarkkeja seoksen pintaan. Painele ne kiinni.
5. Anna seoksen jähmettyä kylmässä ainakin neljä tuntia.
6. Leikkaa paloiksi.

Huom!
- Kondensoitua maitoa ei esikäsitellä mitenkään.
- Suklaiden täytyy vain sulaa. Varo liian kuumaa lämpötilaa.
- Massasta tulee aika tahmeaa. Jääkaapissa tämä tahmeus kuitenkin häviää.
- Voit tehdä helposti rocky road -herkun valmiiksi parikin päivää ennen. Säilytä kuitenkin kylmässä ja leikkaa paloiksi vasta ennen tarjoilua.
- Valmis rocky road säilyy ainakin viikon kylmässä.
- Jouluisemman version saat, kun korvaat lakut kuivatuilla karpaloilla. Joukkoon voi murustella vaikka pipareita.

Kolme kivaa: kansallispuisto (Leivonmäki), kengät (Panama Jack) ja kermajäätelö (Jymy)

KOLME KIVAA

Viimeisen viikon aikana on tapahtunut paljon ihania juttuja. Kolme niistä pääsee ihan tänne blogiinkin asti!

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO

Olen ammatiltani opettaja. Viime viikon tiistaina suuntasimme isojen ja pienen oppilaiden kanssa Leivonmäen kansallispuistoon. Tuo retkeilypäivä oli todella onnistunut ja kelikin suosi. Ohjelmaan kuului niin Vapepan harjoituksia, makkaranpaistoa, tietovisaa kuin tutustumista esim. suohon. Voin kyllä täydestä sydämestäni sanoa, että tuollaiset päivät ovat äärettömän mukavia ja tärkeitä monessakin mielessä. Tavallisesta poikkeavat päivät piristävät myös tällaisen vanhan opettajan sydäntä. 

Tällaisissa maisemissa päivää vietettiin:

Suolla (Leivonmäen kansallispuisto)

PANAMA JACKIN YELLOW BOOTSIT

En ikinä olisi voinut kuvitella, että törsään lähemmäksi 200 euroa kenkiin. Tai ylipäätään mihinkään vaatetukseen liittyvään asiaan. Olin jo katsonut Kookengän sivuilta, millaiset kengät haluan syyskäyttöön. Lähdin siis tuhlaamaan alle sataa euroa. Kun astelin liikkeeseen, katselin kenkiä tovin. Tietenkin ne parhaan näköiset ja sisältä pehmeimmät kengät oli varustettu kalliilla hintalapulla. Myyjä sitten kovasti tuli kehumaan Panama Jackin kenkiä yleisestikin. Sain tietää, että ne kengät oikeasti valmistetaan Espanjassa eikä Aasiassa (kuten esim. vieläkin kalliimmat Timberlandit). Kokeilin kenkiä ja toivoin niiden olevan surkeat jalassa. Eivätpä olleet. Koska kelpuutan kenkien materiaaliksi vain oikeaa nahkaa (paitsi lenkkareissa ja vastaavisssa sekä pinkeissä pilipaliballeriinoissa), tiesin, että alle satasella en selviä. Mutta että lähes 200 euroa! Huh huh! Olivat niin hyvät kengät ja myyjäkin kehui kenkien olevan ikuiset, niin hyvän myyntipuheen saattelemana astelin kassalle. No nyt on kengät. Olen pari päivää niillä astellut ja en ole ostostani katunut. Myyjä sanoi, että todennäköisesti tulen jäämään koukkuun Panama Jackin kenkiin. Voi olla, mutta ihan heti ei voi toisia ostaa.

Panama Jackin kengät

JYMY-LUOMUJÄÄTELÖ (LAKRITSI)

Meinasin jo pari päivää sitten laittaa Instagramiin kuvan jäätelöstä ja tekstin, etten ole pitkään aikaan syönyt mitään niin taivaallista. Jymyn lakujäätelö on aivan jumalaisen hyvää! Se tuo hieman mieleeni Pappagallon lakritsijäätelön, mutta on enemmän kermaisempi. Siinä ei siis ole Pappagallonkaan tapaan mitään lakritsiraitoja vaniljajäätelössä vaan se koko jäätelö on lakritsaa. Oikeaa lakritsijuurta on siis uutteen muodossa ihan koko jäätelössä. Nam! Ja mikä parasta: tuote on luomua! Kyllä nyt kelpaa herkutella. Ihan varmasti testaan myös muita makuja.

Jymyn lakritsijäätelö

Tein muuten eilen ruisteeleipiä. Niiden ohje ilmestyy tänne myöhemmin...

Unkarilainen keittiö

Nyt mennään kovaa tahtia! Taas olin Marttojen ruokakurssilla. Tällä kertaa järjestäjänä ei ollut Jyväskylän Kaupunkimartat vaan Keski-Suomen Martat. Pääsin hyppäämään tuntemattomaan, sillä unkarilainen ruoka oli minulle entuudestaan vähän vierasta. Kurssilla opettajana oli aito unkarilainen nainen, ja se oli kyllä ihan parasta. Kun teimme ruokaa, hän tuli koko ajan neuvomaan, miten ne ruoat siellä Unkarissa oikeasti tehdään. Vaikka netistä löytyykin unkarilaisten ruokien ohjeita, niiden tekotapa on usein suomalainen, joten ihan väärin tulee tehtyä. Siksipä tuntuikin alkuun, ettei mikään ryhmä tehnyt oikein. :) Ohjaus oli kuitenkin hauskaa ja lempeästi ojentavaa, joten nyt meitä onkin 16 innokasta unkarilaisen ruoan fania. Oli aivan todella hyvää ruokaa!

Mm. tästä unkarilainen keittiö tunnetaan: kylmä hapankirsikkakeitto

Teimme yhden ateriakokonaisuuden. Illan ruoat olivatkin:

Hideg meggyleves eli kylmä hapankirsikkakeitto
Paprikáscsirke eli paprikakana
Galuskat
Fejessaláta eli keräsalaatti
Palacsinta eli ohukaiset, joihin rahkatäyte
Sajtos rúd eli juustotangot
Espresso

Klassista ja niin hyvää! Kaikki ruoat olivat sellaisia, että aion niitä myös keittiössäni tehdä! Laittelen sitten ohjeen, kun saan ruoat ensin tehtyä ja onnistumaan nimenomaan unkarilaiseen tapaan.

Unkarissa illallinen aloitetaan aina keitolla. Meistä suomalaisista tuntuu oudolta, että eteen tuodaan ensin makea keitto, mutta se oli kyllä todella ihanaa! Hapankirsikoita ei saa ihan joka kaupasta, mutta jyväskyläläinen Tallinnan kauppa niitä ainakin myy. Ja välillä tosiaan voi kokeilla, josko alkuruokana olisikin jotain makeaa. Suosittelen! Ilmeisesti kylmä kirsikkakeitto on se, mitä monet kaipaavat sitä kerran maistettuaan.

Kylmä hapankirsikkakeitto

Paprikakana on monille suomalaisille tuttu ruoka. Silti sitä tehdessä huomasimme, että me suomalaiset teemme sen ihan väärin. Tarkoituksena ei ole kärisyttää kanoja pannulla vaan ensin rauhassa kuullotella sipuleita ja antaa ne lähes hajota pieneen vesitilkkaan. Kana haudutetaan rauhassa kypsäksi runsaan paprikajauhemäärän siivittelemänä. Taikasana oli myös letso, joka on säilöttyä paprikaa ja tomaattia. Sitä käytetään paljon Unkarissa, sillä tuoreita raaka-aineita ei esim. talvella saa. Ihana ruoka! Tätä kokeilen lähiaikoina!

Paprikakanaa, galuskoita ja keräsalaattia

Galuskat olivat minulle uusi tuttavuus. Ne siis ovat käytännössä pastaa, joka tehdään vinkeällä tavalla raastinrauan näköisen välineen avulla. Löysä taikina "raastetaan" välineen läpi kiehuvaan veteen ja siivilöidään ja huuhdellaan. Lopputuloksena on aivan todella maukas "pasta". Tätä siis syötiin paprikakanan kanssa. Huh, tätäkin suosittelen!

Galuskat tehdään "raastamalla".

Keräsalaatti oli yksinkertaisuudessaan aivan loistava lisuke. Jos suomalaiset kattavat leipälautasen pöytään, unkarilaiset kattavat salaattilautasen sen sijaan. Salaatti siis syödään erilliseltä lautaselta. Tätä keräsalaattia oli liotettu vedestä, etikasta, sokerista ja suolasta valmistetussa liemessä. Päälle jokainen sai laittaa smetanaa. Aivan ihanan raikasta salaattia!

Keräsalaattia ja smetanaa

Ohukaiset ovat kyllä suomalaisille tuttuja. Nyt lopputuloksena pyrittiin muurinpohjalettuihin siinä mielessä, että pitsireunat olivat pakolliset ja letun oli muutenkin oltava ohut. Taikasanana oli vichy. Sekä letuissa että galuskoissa käytettiin erittäin hienoa virolaista vehnäjauhoa, jota saa Tallinan kaupasta muttei oikein muualta. Sekin auttoi saamaan ihania lettuja. Ohukaiset täytettiin rahkatäytteellä, mutta sen tilalla olisi ihan hyvin voinut käyttää aprikoosihilloa. Rahka täytteeseen tehtiin itse rasvattomasta piimästä.

Oikeasti ohuet ohukaiset

Ohukaisten kanssa jälkkärinä kahvin kanssa tarjottiin juustotankoja. Noh, niistä tuli suosikkini! Aivan ihania, juustoisia ja rapeita tankoja! Unkarissa kahvin ja viinin kanssa tarjotaan paljon suolaisia paloja. Makean rinnalla pitää siis aina olla jotain suolaista. Olen itse suolaisen ystävä, joten nämä olivat sitten melkein parasta antia. Teen näitäkin pian kotona. Hyvää!

Juustotangot

Seuraavaksi suuntaan todennäköisesti teeluennolle. :) Ruokakirjoitusten lisäksi tarkoitus olisi kertoa myös sisustustuulista. Katsotaan, mihin kaikkeen sitä aikaa riittää.

Kattaus

Niin, ja mikä ihmeen Tallinnan kauppa? Sepänkadulla on niistä toinen ja se näyttää tältä:

Ostin jo kotiin hapankirsikoita, hienoa jauhoa ja letsoa. Niistäpä sitten lisää joku toinen kerta.

Intialaisen kasvisruoan kurssi

Taas pääsin nauttimaan Jyväskylän Kaupunkimarttojen ihanien kurssien annista. Noin kuukausi sitten pääsin tekemään ja nauttimaan ihania italialaisia ruokia, mutta nyt vuorossa olivat intialaiset maut.

Keltainen ilotulitus lautasellani!

Kuluneen vuoden aikana olen käynyt melko usein syömässä jyväskyläläisessä Shalimarissa sekä kuopiolaisessa Mount Sherpassa, joista ensimmäinen on intialainen ja jälkimmäinen nepalilainen. Molemmissa makumaailma on hyvin samanlainen, joten minusta on siis tullut intialaisen ja nepalilaisen ruoan fani. Ennestäänhän olinkin jo thaimaalaisen ruoan ystävä. Etniset maut ovat jotenkin nyt olleet erityisen ihania. Siksipä ei ole ihme, että keskiviikon kurssin anti oli kyllä erityisen hyvä.

Kurssi alkoi taas sillä, että kävimme reseptit läpi. Saimme jokainen ison nipun erilaisia intialaisen ruoan ohjeita. Kyseessä oli kasvisruokakurssi, mutta ohjenippu sisälsi myös liharuokia. Kanaruokia ainakin haluan testata täällä kotona!

Kun ohjeet oli katsottu läpi, jakaannuimme ryhmiin. Kahden muun kanssa saimme tehtäväksi samosat. Oli todella huippu tehdä jotain uutta! Ohje oli helppo, mutta lopullisen tuotteen ulkonäkö ei vastannut ihan sitä, mitä piti. Syynä oli kyllä se, että ei ollut mitään hajua, millaisia piti tehdä. Ehkä lopullinen herkku olikin intialaista Suomi-twistillä. Monelle tehdyt tuotteet saattavat olla jokseenkin tuttuja, mutta samosat olivat kyllä itselle ihan vieraita. (Toisaalta kokemus karjalanpiirakoiden teosta oli hyödyksi taikinaa kaulitessa.) Uusia tuttavuuksia olivat myös intialainen maitotee ja intialaiseen tapaan tehty porkkanahalva.

Tässä vielä illan menu:

Kasvis-nuudelikeitto
Naan-leipä
Raita
Kukkakaalicurry
Kikherneitä kookomaidossa
Punainen kidneypapu -curry
Samosat
Porkkanahalva ja maustettu kermavaahto
Intialainen tee


Ja tältä ne näyttivät:

Nuudeli-kasviskeitto

Naan-leipä

Raita

Punainen kidneypapu -curry

Kikherneitä kookosmaidossa

Kukkakaalicurry

Samosat

Porkkanahalva

Intialaista teetä, porkkanahalvaa ja maustettua kermavaahtoa

Keitto syötiin ensiksi, mutta jälkiruokia lukuun ottamatta muut syötiin samaan aikaan. Lautanen olikin pirteän keltainen sekamelska - ihan niin kuin kuuluukin. Intialaisen ruoan kanssa basmatiriisi olisi kyllä parasta, mutta tällä kertaa tyydyimme normaaliin täysjyväriisiin, sillä sitä oli opetuskeittiössä runsaasti tarjolla.

En itse ole korianterin ystävä, vaikka haluaisin. Silti selvisin kurssista hyvin, eikä korianteri puskenut läpi ruoissa. Jos oli isoja lehtiä, noukin ne pois. Intialaiset ruoat sopivat siis myös korianterikammoisille.

En taaskaan laita ohjeita tänne blogiin ennen kuin olen ne testannut kotona. Tiedän jo heti, mitä aion ainakin testata. Jossain vaiheessa siis joitakin ruokaohjeita on luvassa!

Tälläkään kertaa ei tarvinnut paljon toisia ihmisiä jännittää - olipa siellä kyllä pari edellisen kurssinkin tyyppiä mukana. Olen jotenkin niin innoissani touhusta, että olen ilmoittautunut myös unkarilaisen ruokakulttuurin kurssille. Se se vasta vieras kulttuuri onkin. Siksipä onkin aivan huippua, että pääsen kurssille mukaan. Sitä odotellessa!