Emilia Kareninan lastenmalliston tyynyt

Vanhan tuttuni asunto-, talo- ja sisustusprojekteja olen seurannut ilolla jo pitkän ajan. (Ps. Seuraa sinäkin ja kurkkaa Valontalo-blogi!) Olin todella innostunut, kun huomasin Emilian laajentaneen osaamistaan sisustustuotteisiin. Erityisesti ihastuin pian lanseerattavan lastenmalliston tyynyihin. Eihän minulla lapsia ole, mutta onneksi lähipiirissä on ihania pieniä lapsosia... Näinpä siis päädyin tilaamaan Emilialta kolme tyynyä, joista harmaan kyllä pidän ihan itselläni.

Haluan ehdottomasti tukea suomalaista käsityötä ja arvostan suuresti sitä, että markkinoilla on ihan oikeasti suomalaisia tuotteita. Hienoa, että joku tekee tuotteet itse. Pian lanseerattavaan mallistoon kuuluu tyynyjen lisäksi paljon muutakin ihanaa (myös aikuisille). Kannattaakin siis käydä katsomassa tuotteita Emilia Kareninan sivuilla. Jos tarvitset sisustussuunnittelua, niin sitäkin on tarjolla. Monipuolista toimintaa siis!

Kyllähän tämä nyt mainostamisen puolelle menee, mutta en vaan voi sille mitään, että haluan hehkuttaa näitä tuotteita. Ovat aivan todella hienot nämä tyynytkin, niin minkäs sille voi.

Tyynyjen värivaihtoehtoina olivat roosa, minttu, harmaa ja valkoinen. Lapselle tilasin roosan ja mintun väriset tyynyt, koska vauvan omassa sängyssä on ihan samoja värejä. Itselleni tilasin neutraalin harmaan. Alun perinkin ihastuin tyynyjen muotoiluun sekä ommeltuihin silmiin. Tyynyt ovat vain ihan todella söpöt. Mielelläni maksan siitä, että joku keksii ja tekee. Ja luottaa omiin kykyihinsä.

Jos minulla olisi lapsia, tilaisin myös Emilian suunnitteleman talosängyn. On se vaan sen verran hieno.

Noh, jos nyt vähän vähemmän tähän loppuun hehkutan. Käykää itse katsomassa Emilian touhuja.

Ja nyt sitten ihastelkaa niitä tyynyjä. Niitä saa tilaamalla tai ostamalla ensi viikonloppuna Kuopio Designmarket -tapahtumasta, jossa on lukuisa määrä kotimaisten suunnittelijoiden ja tekijöiden tuotteita myynnissä. Ja kukapas muu on ollut tapahtumaa puuhamassa kuin Emilia. :) Harmi, etten itse tapahtumaan pääse.

Tyynyt etupuolelta

...ja takaa!

Tiedän. Ne ovat ihanat.

Taulukollaasit (Juniqe, Nanalala, Ikea)

Tämä teksti piti kirjoittaa jo aikoja sitten. Nyt sitten vihdoin sain viimeisen taulun seinälle ensimmäiseen kollaasiin, joten nyt vasta on tekstinkin aika.

Tilasin jo kesällä Juniqen verkkokaupasta, Saksasta erikokoisia julisteita tarkoituksenani piristää valkoista käytävän seinää. Silloin Juniqella oli vielä tarjolla pieniä noin A5-kokoisia julisteita, mutta myöhemmin täydentäessäni kollaasia ei niitä enää saanut. Ja kävin tarkistamassa, että eipä niitä saa enää sieltä ollenkaan. Yhyy!

Tilasin värikkäitä julisteita A3-, A4- ja A5-kokoisina. Kehykset olivat Ikean halvimpia Nyttja-kehyksiä, valkoisia ja mustia. Alkuun sommittelin kehykset seinälle, mutta pari meni vähän hassusti. Siispä sommittelin uudelleen. Pari naulan tekemää reikää kylläkin jäi seinään.

Ensimmäinen versio

Kun kollaasi oli valmis, tajusin, että yhtä taulua se vielä kaipaa. Juniqella ei enää ollut pieniä julisteita, joten olinkin ongelman edessä: mistä uusi juliste? Kun kävin Ikeassa ostamassa lisää kehyksiä, koppasin sieltä mukaan postikorttilajitelman, jonka yksi korteista päätyi sitten "julisteeksi". Ongelma siis ratkesi, ja seinän kollaasi on nyt valmis.

Yksi taulu lisää ja valmis kollaasi

En tiedä, mikä kehyksissä on vikana, mutta ne haisevat ihan sellaiselle maakellarille. Otin jo yhteyttä Ikeaan, sillä aion käydä tuoksuttelemassa uusia kehyksiä. Jos ostamani kehykset olivatkin vain huonosta erästä? Saan ne toki vaihtaa, jos niissä on erikoislaatuinen hajuhaitta. Katsotaan, miten käy.

Tänään sitten sain vihdoin kehyksiin viime marraskuussa Bangkokin viikonloppumarkkinoilta ostamani kortit. Ihastuin niihin välittömästi, kun ne siellä näin. Markkina-alue on niin sokkeloinen, että tuskin toista kertaa sinne löytäisin. Onneksi ostin kortit, ettei tarvitse katua. Kortit on suunnitellut ja tehnyt thaimaalainen Nanalala-niminen yritys. Kortit on painettu kierrätyspaperille ja painomuste on ekologista. Tyyli on kuitenkin se paras juttu.

Nanalala-kollaasi

Yksi

Kaksi

Kolme

Näiden kiinnittäminen oli kyllä todella iisiä, eikä tällä kertaa huteja tullut. Silti sitä kyllä usein miettii, että pitäisi olla se mies talossa tällaisia puuhastelemassa.

Jospa seuraavan kerran saisin vihdoin kirjoitettua ne unkarilaiset ruoat...

KJ Collectionin pikkupöytä ja Rosenthalin (Wirkkalan) Paperipussi-maljakot

Olen tehnyt kesäloman aikana parikin itselle mieluisaa kivaa löytöä!

Ensimmäinen löytö oli ihana pikkupöytä. Kiertelin ja kaartelin Tallinnassa Telliskiven alueella (juttua tästä myöhemmin). Sisustuskahvilassa sen näin: täydellinen pikkupöytä sohvan lähettyville! Olen niin monta kertaa kaivannut pientä pöytää, jotta voin mutustella iltapalaleivät ja juoda kupposen kahvetta ihan sohvan ääressä. Laskutila on vain puuttunut. Mutta eipä siis puutu enää! Pöydällä oli hintaa 45 euroa. Hinta ehkä yläkanttiin, mutta on se vaan niin kiva. Tarkoitus olisi lähteä hakemaan toinenkin pöytä makuuhuoneeseen yöpöydäksi. Olohuoneen pöytä on pyöreä, mutta samanlaisia pöytiä oli myös neliöinä ja kolmioina. Jospa vielä yhden neliöpöydän saisin aikaiseksi hakea. Kyllähän siinä pöydälle tulee hintaa, mutta voihan sitä käydä samalla vaikka kasvohoidossa. Miten pöydän sitten roudasin Suomeen? Jalat lähtivät irti, joten pöytä kulki kätevästi ihan paperikassissa.

KJ Collectionin pikkupöytä

Toisen löytöni tein muutamaa viikkoa myöhemmin Lempäälän Ideaparkin Outlet-myymälästä. Olin jo pitkään haaveillut Rosenthalin Paperipussi-maljakoista, jotka ovat Tapio Wirkkalan suunnittelemia.  En vain ollut saanut aikaiseksi selvitellä, mistä ne löydän mahdollisimman kätevästi ja edullisesti. Joitakin sivustoja olin sellaillut ja todennut, että "ostan ne sitten joskus". Sillä hetkellä maljakoiden hintakin tuntui olevan liikaa. Lempäälässä sain kaksi maljakkoa hieman reilun satasen hintaan. Alun perin samalla rahalla olisin saanut ehkä yhden. Voihan olla, että joku on saanut vaasit vieläkin halvemmalla, mutta siinä tilanteessa ja hetkessä halusin maljakot ehdottomasti. Olinhan niitä jo aikaisemminkin ihastellut. Ja siinä ne nyt pitävät majaansa, pöydällä.

Rosenthal Paper Bag Vase, Rosethalin Paperipussi-maljakko

Jospa sitä vielä tänä kesänä ehtisi tehdä löytöjä. Toisaalta ostin juuri kirpputorilta pieniä Iittalan Aika Graphics -lautasia vaivattomaan 3 euron kappalehintaan. Kannatti, kun samaa sarjaa on pari isoa ruokalautasta sekä pastalautasia. Tänä kesänä olen myös täydentänyt Arabian Hetkiä-mukisarjan. Siitä onkin tullut oikein lemppari.

IKI-kiuas (Pilari-Iki 6 kW)

IKI-KIUAS VEI SYDÄMENI!

Pakkohan tästä tapauksesta on kertoa...

Tässäpä uusin hankintani: Pilari-IKI

Tarina alkaa...

Eräänä mukavana lauantaipäivänä tulin hiihtolenkiltä. Laitoin saunan kiukaan päälle ja jäin kylmissäni odottelemaan lämpiämistä. Kun tunnin päästä menin saunaan, siellä oli vain 30 astetta lämmintä. Jaahas. Kiuas rikki.

Kun muutin asuntoon, kiuasvalinta oli jo tehty. Asunnossani oli siis 6 kW:n Harvian Vega -kiuas, joka on siis ihan perinteinen "postilaatikkokiuas". Ulkomuoto oli jo häirinnyt pitkään, mutta en ollut ajatellut tehdä asialle mitään. Olihan kiuas ehjä ja uusi. Ehkä hieman oli häirinnyt myös se, että termostaattia piti pitää täysillä, jotta lämpö saunassa nousi edes kohtuulliselle tasolle. Toisaalta löylyt olivat todella hyvät, joten siitäkään en jaksanut välittää - ainakaan liikaa.

Entinen kiuas (Harvia Vega)

Kun moinen kiuas sitten sanoi sopimuksensa irti, rupesin katselemaan muita kiukaita. Yhtäkkiä muistin vuosien takaa erään sisustuslehden, jossa oli IKI-kiuas. Selailin nettiä, ja pakkohan se kiuas oli saada. Kampanjahinta ko. kiukaalle (6 kW) oli 595 euroa (kiinteällä ohjauksella). Kallista, mutta kun jotain on saatava, niin sitten se on saatava. Minut vakuutti se, että netissä oli ylistäviä kirjoituksia kiukaasta ja myös, että kiuas on suomalaista käsityötä.

En halunnut rikkinäistä kiuasta korjauttaa, vaan annoin sen korjaajan matkaan. Kiukaasta varmaan olisi saanut ihan toimivan pelin vieläkin, mutta olin jo uuden kiukaan lumoissa. Onhan IKI-kiuas todella tyylikäs!

Niinpä tilasin uuden kiukaan (ja hävisin toki rahaa, sillä entinen kiuas olisi korjattu ilmaiseksi). Tilasin sen IKI-kiukaan verkkokaupasta. Toimitus oli ilmainen, sillä pääsin hakemaan tuotteen paikalliselta jälleenmyyjältä. Kiuas tuli nopeasti, asentaja ei. Siksipä uusi kiuas töröttikin olohuoneessa pari viikkoa.

Kiuas vielä paketissa

Kiukaan asentaminen ei kovin helppoa ollut. Kuvista ei oikein tahtonut saada selvää, ja anturit menivätkin asentajalta väärään kohtaan. Itse sitten pihdeillä painelin anturit kunnolla kiinni ja anturit listoineen oikeaan kohtaan. Kivien laittaminen oli hirveää hommaa - varsinkin, kun jouduin latomaan ne kolmeen kertaan. 90 kiloa kiviä ei ole pieni määrä... Ensin kiuas oli vähän vinossa, ja siksi laitoin kivet uudelleen. Toisella kerralla vastukset näkyivät liikaa, joten kolmas kerta vasta sanoi sen kuuluisan toden.

Pilari-IKI-kiukaan paketti

Mutta olihan se sen arvoista. Löylyt ovat ihanat! Kiukaassa riittää tehoa todellakin entiseen verrattuna paremmin. (Miten tämä on mahdollista, kun tehoa pitäisi olla saman verran?) Toisaalta IKI-kiuasta ei ole tarkoituskaan lämmittää niin kuumaksi kuin perinteistä kiuasta. Sanoisin, että 70 astetta alkaa olla jo maksimi, että löylyt säilyvät ihanan pehmeinä. Löylyominaisuuksiensa lisäksi se näyttää kivalta. Aika hyvä pointti.

IKI-kiuas

Tietoja kiukaasta:
- Käy 5-9 kuution saunoihin. (Itsellä n. 6 kuutiota + lasiovi ja teho riittää todella hyvin.)
- Korkeus huimat 140 cm. (Pieneen saunaan kiuas on hieno sisustuselementti.)
- Vaatii ympärilleen tyhjää tilaa minimissään 10 cm joka puolelle ja ylös 100 cm.
- Löylyjen voimakkuutta voi itse säädellä heittämällä vettä kiukaan eri kohtiin.
- Maksimikivimäärä 100 kg. (Minulla meni noin 90 kg kiviä.)
- Lämmitysaika pienissä saunoissa 45-60 minuuttia. (Minun saunassani on tarpeeksi lämpöä tunnin lämmittämisen jälkeen.)

Tervaleppää ja kiveä

Tarkoituksenani ei ole parjata Harvian kiuasta. Se on ihan hyvä peruskäytössä, eikä mielestäni entistä ja nykyistä voi verrata keskenään. Ovat mielestäni ihan erilaisia kiuastyyppejä keskenään. Harviallakin on pilarikiukaita, mutta niistä minulla ei ole kokemusta. Naapurin mukaan kuitenkin myös Harvian pilarikiukaalla saa hyvät löylyt. Halusin kuitenkin IKI-kiukaan, sillä se on ensimmäinen pilarikiuas, takuulla kotimaista käsityötä ja siitä kirjoitetut jutut ovat todellakin ylistäviä. Ja onhan se vähän sellainen design-tuotekin.

Pahoitteluni huonoista kuvista. Saunani on niin pimeä, ettei kunnollisia kuvia saa. Parempia kuvia: ikikiuas.fi.

Ihana taulu ruokailutilaan ja Iittalan Nappula-kynttilänjalat

Tämä on nyt jo vähän vanha juttu, mutta ostin tai tarkemmin sanottuna tilasin itselleni taulun. Ruokailutilan seinä näytti niin tyhjältä, että oli pakko keksiä jotain.

Taulu on ihana!

Selaan usein Emilian Valontalo-blogia, josta nytkin sain hyvän idean. Hän oli tilannut kuopiolaiselta Noora Svärdiltä taulun, jonka abstrakti tyyli miellytti myös minua. Niinpä suuntasin Nooran sivuille katselemaan, mitä kaikkea hän on tehnyt. Taulut olivat niin upeita, että olisin voinut ostaa niistä minkä tahansa! Lopputulos oli, että tilasin Nooralta taulun toiveideni mukaan. Halusin mustaa, valkoista, harmaata sekä yllättäin keltaista. Ja todellakin sain minä tilasin! Taulu on ihana! Voi olla, että tilaan jossain vaiheessa toisenkin taulun asuntoani koristamaan.

Tästä lähdin liikkeelle...

Ja tähän päädyin!

Valitettavasti kuvat ovat taas hieman rakeisia. Tilasin taulun jo kesällä, mutta sain vasta nyt aikaiseksi kuvata sen. Harmi, että valo ei oikein tähän aikaan vuodesta riitä kuvailemaan sisäkohteita vanhalla luurillani.

Maalaustyyli on sopivan utuisa.

Tarkkasilmäiset huomasivat, että keittiön pöydällä oli kaksi uutta kynttilänjalkaa. Nehän ovat Iittalan Nappulat, jotka ostin viikko sitten alennusmyynnistä. Olin jo pitkään suunnitellut ostavani ne, mutta nyt oli kyllä ihan pakko, kun kerta halvalla sain.

Iittalan Nappulat

Huomenna tulee vieraita, joten kynttilät palamaan!

Normann Copenhagenin Dropit-koukut

Pieni blogihiljaisuuteni johtui siitä, että olin 10 päivän reissulla Thaimaassa. Postausta aiheesta onkin tulossa myöhemmin, kun saan järjesteltyä hieman kuviani.

Nyt kuitenkin haluan esitellä hieman asuntoni "käytävää" tai sisääntuloa - mikä nyt onkaan. Asuntoni käytävä on valkoista täynnä, joten halusin siihen vähän jotain piristystä. Kun olen nyt jotenkin ihastunut puuhun, hankin käytävälle kahdeksan Normann Copenhagenin Dropit-koukkua Finnish Design Shopista. Olen ollut ostokseeni tyytyväinen (ostin koukut jo kesällä), mutta yhden parin haluaisin vielä lisää, jotta seinä näyttäisi tasapainoiselle.

Dropit-koukut (pari tulossa lisää)

Koukut hieman lähempää

Laitoin pisaroihin roikkumaan karkkikoruni. Tarkoitus on laittaa lisää koruja, sillä levyseinään poratut koukut eivät kovin paljon painoa kestä. Jostain syystä koukuissa on todella iso (olisiko 10 mm) ruuvikiinnityssysteemi.

Korut pääsivät esille.

Dropit-koukkuja myydään tuon puunvärin lisäksi ainakin mustina ja valkoisina. Koukuista voi tehdä vaikka millaisia yhdistelmiä ja sekoitella eri värejä. Itse sain ainakin ehkä jopa tylsään valkoiseen käytävään lisää särmää.

Kivaa keittiöön: Finel, Bloomingville ja Verso Design

Joitakin asioita sitä vain haluaa. Ja etsii niin kauan, että löytää hyvän yksilön. Vakavasti puhuttuna voisin tässä nyt puhua miehistä, mutta oikeasti tarkoitan kuitenkin Pehtoori-kahvipannua. Metsästin melko kauan ehjää ja kaunista pannua, ja löysinkin sellaisen eräästä antiikkiliikkeestä. Kyseinen pannuhan on Finelin valmistama, ja nykyään hinnat ovat suolaiset. Ensinnä tuli varmistua siitä, että pannu myös on Finelin. Puolalaisia "kopioita" (eivät ole ihan samanlaisia) on liikkeellä, mutta onneksi niissä yleensä lukee "made in Poland". En myöskään halunnut uustuotantoa, sillä vanha on se, mikä miellyttää itseäni kaikin puolin. Kun selvisi, että pannuni on oikeasti vanha, hyväkuntoinen (kuin uusi), sen mukana tulee "pulputin" ja valmistaja on oikeasti Finel, uskalsin sijoittaa siihen reilun satasen. Ja nyt olen ihan ihastunut Pehtooriini! Vinkiksi teille: älkää ostako rikkinäistä ja maksako siitä mitä tahansa. Kannattaa siis jäädä vähäksi aikaa odottelemaan.

Finelin Pehtoori ja Verso Designin Silmu

Kesällä kävin tietenkin myös Jyväskylän Asuntomessuilla. Taloista osa kiinnosti erittäin paljon, mutta jotkut eivät ollenkaan. Näinhän se aina onkin. Silti jäi kuitenkin sellainen haave kytemään, että jonakin päivänä haluan vielä asua omakotitalossa. Niin kai se vähän menee, että kerrostalosta rivariin ja rivarista omakotitaloon. Taloihastelun jälkeen kävin vielä messuhallissa, josta ostin Verso Designin Silmu-pannunalusen. Kyseinen alunen on varmaan metrin pituinen, joten se ajaa asiansa myös kaitaliinana. Ja on muuten hieno. Mikä parasta, se on myös kätevä. Kuumia kattiloita tai pannuja voi laskea pöytään useammankin. Materiaali on huopaa, joten alunen pysyy hyvin kasassa.

Ensimmäiset kohteet Asuntomessuilla

Kesällä kävin vierailemassa myös Muuramen Annival Interior -liikkeessä. Paljon sielläkin oli kivaa sisutustavaraa, mutta eniten ihastuin Bloomingvillen valmistamaan talouspaperitelineeseen. Olen muutenkin sisustuksessani viime aikoina panostanut puuhun ja tuonut sitä vähän joka huoneeseen. Ja hyvinhän se valkoisen ja harmaan joukkoon käykin. Lisää puujuttuja myöhemmin...

Bloomingvillen talouspaperiteline on ahkerassa käytössä.

Eamesin DSW-tuolit

Kun muutin nykyiseen asuntooni, ajattelin samalla ostaa jotain, mitä olin jo pitkään halunnut. Niinpä kävin useaan otteeseen Vepsäläisessä kokeilemassa ja ihailemassa Eamesin DSW-tuoleja. Kyseiset tuolithan ovat ensimmäiset massatuotetut muovituolit, joita alettiin valmistaa vuonna 1950.

Eamesin DSW-tuolit (valkoinen + vaahtera)

Vepsäläisellä tuolit olisivat maksaneet noin 430 euroa kappaleelta. Laskeskelin mielessäni, että budjettini ei kyllä millään riittäisi neljään tuoliin.

Päädyin selailemaan saksalaisia verkkokauppoja ja luin niistä arvosteluja. Paljon kehuja olivat saaneet niin Connox kuin Smowkin. Päätin tilata kokeeksi Connoxilta kaksi tuolia, jotka maksoivat hieman alle 300 euroa kappaleelta kotiinkuljetettuna. Alle viikon päästä tuolit olivatkin tulleet Postiin, josta kävin ne hakemassa. Olin pettynyt siihen, että Posti oli kerran käynyt ovellani, mutta kotiinkuljetus olikin sen jälkeen maksullinen. Enhän minä päivällä aina kotona ole! Niinpä kuskasin tuolit kotiin pienellä autollani yksi kerrallaan.

Päätin tilata kaksi tuolia lisää, sillä ensimmäinen kokemus oli ollut hyvä. Connoxilta olivat tuolit loppu, joten päädyin Smow-nimiseen verkkokauppaan. Hinta oli ehkä kympin enemmän per tuoli, mutta tälläkin kertaa tuolit tulivat alle viikossa.

Kaikin puolin Saksasta tilaaminen oli helppoa ja turvallista. Tilaan kyllä jatkossakin, jos tarvetta tulee.

Nyt olen onnellinen aitojen Eamesien omistaja. Olen ollut tuoleihin todella tyytyväinen.

Näkymä sohvalta. Lisää asiaa luvassa mm. tauluhankinnan tiimoilta.