Thaimaa (Bangkok)

Olen käynyt Bangkokissa kaksi kertaa: vuonna 2008 ja 2014. Molempina kertoina viivyin kaupungissa vain muutaman päivän, joten ihan joka paikkaan en ehtinyt. Kerron kuitenkin nyt kokemuksiani kaupungista.

Kaaos = Bangkok

Lentokentältä kaupunkiin ja pois

Suvarnabhumin kansainväliseltä lentokentältä pääsee kaupungin keskustaan kätevästi BTS:llä eli skytrainillä. Kuljin itse matkan toiseen suuntaan eli keskustasta kentälle. Matka kesti reilun puoli tuntia, joten nopeasti kentälle pääsee tällä keinolla. Jos nyt oikein muistan, City line oli sen linjan nimi, jolla kentälle ajelin. Tälle linjalle pääsee, kun ensin matkustaa Phaya Thai -asemalle, josta junat kentälle kulkevat noin puolen tunnin välein. Hintaa en muista, mutta oli ehkä pari euroa kotimaiseksi valuutaksi muutettuna. Jos matkustaa kentältä keskustaan, reitti kulkee tietenkin toisin päin. Pääteasema on siis Phaya Thai.

Kentälle ja pois pääsee myös taksilla, mutta matka voi ruuhka-aikana kestää reilusti skytrainillä kulkemista pidempään. Hinta on myös jonkin verran korkeampi, mutta ei taksilla matkustaminen kovin kallista ole.

Ruuhkaa!

Mae Phimistä kaupunkiin ja pois

Kuljimme Mae Phimistä Bangkokiin bussilla. Ensin piti ajaa lavataksilla Ban Phe:hen. Siellä bussi Bangkokiin lähti tien toiselta puolelta satamalaitureita, vastapäätä 7 Eleveniä. Bussit kulkevat kahden tunnin välein, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun paikalle tulee. Voi olla, että joutuu odottelemaan. Bussi kulkee vaikka mitä pikku teitä, joten matka kesti lopulta varmaan neljä tuntia. Taksilla olisi päässyt puolet nopeammin, mutta se olisi sitten maksanutkin noin 2000 THB. Bussi maksoi paljon vähemmän, joten se sopii budjettimatkailijoille paremmin. Bussi kulkee Ekkamain asemalle, josta majoituspaikkaan voi siirtyä kätevästi skytrainillä tai taksilla.

Mennään bussilla

Liikkuminen kaupungissa

Kaikkein kätevin tapa liikkua on skytrain. Jos se ei kulje haluamaasi paikkaan, toinen vaihtoehto on taksi tai tuk tuk. Ensimmäisellä reissulla taksikuskit yrittivät huijata useaan otteeseen. Tarkista siis, että taksikuski laittaa mittarin päälle. Voi myös etukäteen kysyä, aikooko kuski käyttää mittaria. Usein kävi niin, että mittaria ei haluttu käyttää tai se ovelasti sammutettiin juuri ennen määränpäätä. Meni muka rikki. Emme tosiaankaan maksaneet kuskin pyytämää hintaa! Mittaria muutenkin kannattaa tarkkailla koko ajan. Vielä takseista sen verran, että jostain syystä pinkit taksit haisevat todella pahalle. Älä siis aja niillä, jos olet herkkä hajuille. Taksikuskit myös todennäköisesti kysyvät, oletko ensimmäistä kertaa kaupungissa ja oletko nälkäinen. Kannattaa vastata, että kaupungissa on kolmatta kertaa ja että juuri kävit syömässä. Muuten kuski vie sinua todellakin kuin pässiä narusta: olet hänen suosittelemassa paikassa syömässä ja hän ajaa, minne häntä itseä huvittaa.

Tuk tukia en ole kokeillut koskaan, vaikka viimeksi oli kyllä tarkoitus kokeilla, kuinka paljon kuskit huijaavat. Neuvottele siis hinta kunnolla! Me kävelimme myös paljon. On hyvä muistaa, että kartalla kaksi senttiä voi olla oikeasti kaksi kilometriä. Matkat ovat melko pitkiä. Silti suosittelen ehdottamasti kävelemään, jos se on mahdollista.

Shoppailu

Suurimmat ostoskeskukset ovat MBK ja Siamin keskukset (esim. Center), jotka sijaitsevat National Stadion -skytrainaseman läheisyydessä. Siam center oli ensimmäisellä reissulla se parempi paikka, mutta nyt tänä vuonna totesin sen menneen itselleni vieraaseen suuntaan. Poissa olivat paikalliset street-merkit ja omituiset kaupat. Center on siis ihan tavallinen nykyään. MBK oli taas vanha tuttu ja entisellään. Siellä saa helposti vietettyä vaikka koko päivän. Se on valtava! Näiden keskusten läheisyydessä on myös Big C, joka on paikallinen Prisma. Sieltä voi löytää todella halvalla vaatteita. Big C:n yläkerrassa on myös erittäin hyvä kiinalainen ravintola, jossa nuudelit tehdään itse.

MBK ja ainainen liikenneruuhka

Parhaat löydöt tekee kuitenkin Aasian suurimmilla markkinoilla, jotka ovat joka lauantai ja sunnuntai Mo Chit -aseman läheisyydessä. Näiltä Chatukhakin markkinoilta löytää ihan kaikkea kännykän kuorista, vaatteisiin, saippuoihin ja silmälaseihin. Alue on valtava! Viikonlopun aikana tyypillisesti alueella on 100 000 kävijää. Hinnat markkinoilla ovat ostoskeskuksiin verrattuna alhaiset, sillä myös paikalliset tekevät ostoksena siellä.

Markkinoilla on myös ruuhkaa.

Markkina-alue on suurilta osin katettu.

Emme ehtineet Sukhumvitin Terminal 21 -ostosparatiisiin. Sitä on moni kehunut, mutta muutamaan päivään ei ihan kaikkea mahdu. Jospa ensi kerralla sitten.


Ruoka

Kaupungissa on kyllä kaikille kaikkea. Itse söimme mm. japanilaista ja pihvit MBK:ssa. Yhtenä iltana sorruin jopa Subwayn patonkiin ja kerran Burger Kingiin. Näiden lisäksi ruokalistalla oli toki thairuoka ja erilaiset herkut. Ravintolat, joissa söimme, olivat pääsääntöisesti hyviä. Silti täytyy sanoa, että Santa Fe (pihvipaikka, MBK) ja japanilainen ravintola (buffet, MBK) olivat kyllä pettymyksiä. Thairuoka sitä vastoin oli kaikissa paikoissa hyvää. Kiinalainen ravintola Bic C:n yläkerrassa oli myös mainio. Vaikka välttelen usein reissuillani ketjupaikkoja, pisteet menevät myös Burger Kingille. Ei ehkä muuten, mutta siellä oli joku teemahampurilainen, jossa oli mm. pekonia, ananasta ja bbq-kastiketta. Oli ihan superhyvää! Kaupungissa kannattaa kierrellä ja kaarreella. Jos et halua ottaa riskiä, mene thaikkupaikkaan. Tämän vuoden trendi näyttää olevan japanilainen keittiö, sillä ko. ravintoloita on joka paikassa. Harmi, että meille sattui hieman huono paikka.

Majoittuminen

Molemmilla kerroilla majoituin hostellissa, sillä en kaivannut uima-altaita ja hienoja kulisseja. Ensimmäisellä kerralla majoituimme Lub d Silom -hostellissa kahden hengen huoneessa. Huoneessa ei ollut omaa suihkua tai vessaa, mutta ei tarvinnutkaan. Yhteiset tilat olivat erittäin hienot ja siistit! Silom oli kuitenkin hieman kaukana ja ostoskeskuksiin piti matkata taksilla.

Lub d Silom (käytävä)

Lub d Silomin siisti kylppäri!

Marraskuun reissulla majoituin taas Lub d -hostellissa, mutta en samassa. Muutaman vuoden Bangkok-tauon aikana kaupunkiin oli perustettu sisarhostelli aikaisemmalle Silomille. Majoituimmekin siis Lub d Siam -hostelliin, joka oli hyvin samankaltainen kuin aikaisempi Silom. Sijainti oli tosin todella paljon parempi, sillä esimerkiksi MBK on ihan naapurissa! Jos et kaipaa luksusta, majoitu ihmeessä Lub d'hen. Kyseinen hostelli on saanut paljon arvostusta ja hinnatkin ovat jo hieman nousseet, mutta kahden hengen huoneen ilman omaa suihkua ja kylppäriä saa noin 30 eurolla. Eipä se 15 euroa henkilöltä per yö kovin paljon ole, vaikkakin ensimmäisellä reissulla yön hinta oli 4 euroa. Jos et halua kahden hengen huonetta, molemmat hostellit tarjoavat myös dorm-majoitusta. Siskoni testasi sellaistakin, kun olin jo lähtenyt pois Thaimaasta. Oli kuulemma hyvä vaihtoehto sekin. Ihan kumman tahansa hostelleista valitsetkaan, sisustus molemmissa on vähintäänkin persoonallinen.

Lub d Siam (käytävää)

Joka kerroksessa on omat suihkut miehille ja naisille.

Muuta kivaa

Ensimmäisellä reissullamme kävimme Chinatownissa, mutta emme sieltä mitään ihmeellistä löytäneet, sillä oli jo ilta. Suosittelenkin siellä käymistä päiväsaikaan. Tällä viimeisimmällä reissullani en siellä käynyt, sillä siskoni oli nähnyt ihan tarpeeksi Kiinaa ollessaan siellä työharjoittelussa.

Mo Chit -aseman vieressä on puisto, jonne voi mennä vaikkapa piknikille.

Puisto on kyllä aika ihana!

Olen hierontafani. Lub d Siamin ihan vieressa on aivan mahtava hierontapaikka. Se on hieman syrjässä, mutta kuitenkin ihan lähellä. Kun lähtee kävelemään hostellilta Holiday Innin suuntaan ja ohittaa Mäkkärin, hierontapaikka on seuraavan talon ensimmäinen liike. Satuimme sinne sattumalta, kun halusimme katsella, mitä hostellin lähellä on. Kello oli 22, mutta hierontapaikka kuhisi ihmisiä. Sinne voi siis mennä melkein yöllä. Paikallisia näkyi paljon hierottavana, joten hinnatkin olivat taas sen mukaiset. Tunnin täydellinen jalkahieronta maksoi vain 300 THB.

Khao San roadille en ehtinyt tälläkään reissulla. Se on kaupungin reppureissumekka, jos siellä kannattaa käydä, jos aikaa on. Parhaiten sinne pääsee taksilla.

Majoitus oli ihan MBK:n vieressä.

Loppusanat

Suosittelen kaupunkia yhdistettynä rantalomaan. Kaupungissa on tekemistä, mutta kaikkeen hässäkkään saattaa kyllästyä muutamassa päivässä. Kaupunki voi olla ensikertalaiselle shokki, mutta toisella kerralla asioihin osaa jo suhtautua hieman eri tavalla. Bangkokista pääsee myös kätevästi ympäri Thaimaata, joten Suomesta kannattaakin ottaa reittilento Bangkokiin ja kulkea sitä kautta, minne nyt haluaakaan. Tulee usein paljon halvemmaksi.

PS. Jos joku tulee poliisin asussa kertomaan, että on pyhä päivä ja että ostoskeskukset ovat kiinni, niin älä usko. Sillä tavoin houkutellaan vain turisti johonkin tiettyyn paikkaan, josta suosittelija saa jotain etuuksia.

Thaimaa (Mae Phim + Koh Samet)

Hyvä on näin yömyöhään kirjoitella, mutta ei tunnu päivisinkään olevan aikaa.
Nyt jotain pientä raporttia marraskuisesta reissustani.

Suuntasin siis ensin KLM:n lennoilla Bangkokiin. Vaihto oli Amsterdamissa, ja Schipholin lentokenttä osoittautui selkeäksi ja toimivaksi. Olin tyytyväinen KLM:ään lentoyhtiönä. Asiakas otettiin vastaan hyvin ja ruokakin oli mitä mainiointa. Suosittelen!

Siskoni oli ottanut töistä vapaata parin kuukauden ajaksi ja suunnannut Thaimaahan. Minut lomautettiin marraskuussa 10 päiväksi, joten lähdin itsekin katselemaan hieman parempia kelejä. Siskoni oli vuokrannut suomalaiselta mieheltä kaksion Mae Phimin kylästä, ja lähdinkin siskoni seuraksi sinne. Hän oli tilannut minulle kyydin Bangkokin lentokentältä Mae Phimiin, mutta ketään ei ollutkaan ennakkotiedoista poiketen vastassa. Ei se mitään. Englantia sönkkäämällä sain toisen kyydin ja pääsin kuin pääsinkin perille. Matka maksoi saman verran kuin aikaisemminkin oli sovittu eli 2000 THB. Huvitti kyllä olla yksin ison auton kyydissä. Olisi mahtunut kymmenen ihmistä lisää.



MAE PHIM

Googlettelemalla en saanut kohteesta kovinkaan paljon selville etukäteen. Mae Phim on pienen pieni kylä noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bangkokista. Khao Lakiin verrattuna Mae Phim on paljon pienempi mutta aidompi. Niin sanottuja turisteja ei juurikaan ole, vaikka länsimaalaisia paljon vastaan tuleekin. Alueella ei kovin monta hotellia ole, mutta vuokrattavia asuntoja ja taloja kyllä löytyy. Näiden vuokraajat ovat pääosin ruotsalaisia ja suomalaisia. Siksipä Avatara-talon vuokra-asunnoissa sai välillä puhua suomea ja höpöttää muiden sinne tulleiden kanssa. Ihan mukavaa sekin. Paikalliset myös olivat erittäin ystävällisiä ja sellaista "rahat pois turisteilta" -meininkiä ei ollut ollenkaan.

Avatara-huoneistot

Mitä tehdä?

Mae Phimin ranta on pitkä, muttei vedä vertoja valkeahiekkaisille paratiisirannoille Thaimaan eteläosissa. Ranta on kuitenkin siisti ja tyhjä. Viikonloppuisin paikalliset tulevat viettämään aikaa rannalle ja sen tuntumaan. He parkkeeraavat tien reunaan, huudattavat musiikkia ja ruokailevat piknik-tyyppisesti. Tämä melko vilkas tie menee rannan viertä pitkin. Samainen tie on asunnon ja rannan välissä, mutta matka rannalle ei ole kuin sata metriä. Tie ei häiritse mitenkään lomalaisen rauhaa.

Mae Phimin rantaa

Hieman kauempana (n. 2 km) Ban Phe:hen päin on Coca-cola Beachiksi nimetty ranta, jolta löytyy pari ravintolaa ja ilmaisia aurinkotuoleja. Mae Phimin rannalla kun ei rantatuoleja ole, niin mielellään sitä arskailee kivalla tuolilla hiekan sijaan. Rannalle pääsee lavataksilla lähes ilmaiseksi tai sitten pyörällä. Vuokrasimmekin pyörät pariksi päiväksi ja kävimme pyörälenkeillä. Myös matka Mae Phimin kylään taittui parhaiten pyörällä - onhan sinne noin 2 km:n matka Avatara-taloilta.

Coca-Cola Beach

Mae Phimissä ei sinänsä ole kauheasti tekemistä, joten se sopii parhaiten rentoutumiseen. Jos rannalla hiekan seassa oleminen kyllästyttää, voi aikaa viettää Avatara-talon kattoterassilla, jossa on uima-allas ja useita aurinkotuoleja. Aikaa on tehdä vaikka mitä. Itse kävin parikin kertaa hierojalla, koska hieronta ei maksanut juuri mitään; euroissa jo kympillä sai erittäin laadukkaan yli tunnin hieronnan. Hyvä hierontapaikka on Avataran ja kylän puolivälissä. Se näyttää vähän hökkeliltä, mutta hieronta siellä on erittäin laadukas. Kannattaa kokeilla thaihierontaa, jos sitä ei ole koskaan kokeillut. On länsimaiseen hierontaa verrattuna kovin erilaista.

Erittäin hyvä hierontapaikka

Ruoka oli Mae Phimissä erityisen hyvää! Kuten jo aikaisemmin sanoin, kylässä ei ollut rahastuksen meininkiä myöskään ruoka-asioissa.

Ravintolat

Poppies - Avatara-talojen naapuritalon alakerrassa oleva leipomo-konditoria. Kävin lähes joka aamu hakemassa sieltä lämpimän täytetyn sämpylän. Hinta oli vähän korkea, mutta laatu hyvä. Samasta paikasta sai myös erinomaista lounasta. Suosittelen ainakin annosta, jossa oli paistettua possua ja valkosipulia. Tämän söin haudutetun riisin kera.

Shade Tree - Harmi, että ehdimme käydä täällä vain kahdesti, sillä paikka on kylän paras. Sijainti on syrjäinen, joten vahingossa sinne ei eksy. Paikka löytyy, kun lähtee pikkutielle Sunshine-ravintolan kulmalta. Matka sivutietä pitkin paikan päälle ei ole pitkä. Perillä odottaa iloisin värilampuin koristeltu perheravintola (useat muut ravintolat olivat ulkomaalaisomistuksessa). Tilasimme vaikka mitä ja aina annokset olivat ihania. Kaiken lisäksi tämä oli ainut paikka, jossa sai alkupaloja ja jälkiruokahedelmiä ilmaiseksi ja vieläpä vilpittömästi. Eräänä iltana perheen omistaja vei meidät Toyotallaan takaisin asunnolle. Kuulostaa siltä, että yrittivät liikaa, mutta ei sinne päinkään. Halusivat vain aidosti palvella hyvin, sillä koko perheen elanto on riippuvainen ravintolasta. Missään muualla ei tällaista ollut! Suosittelen tilaamaan mitä vain, vaikkapa sipulirenkaita, salaatteja, kanavartaita, kevätkääryleitä, ribsejä...tai ihan thaikkuruokaa. Ruoat ovat edullisia, joten pöytään voi tilata useita erilaisia annoksia. Ihan harmittaa, että ei ole kuvia ruoista.

Tequila Sunrise - Tämä "keskustan" ravintola on suomalaisten suosiossa. En kyllä ihmettele, miksi. Tilasin siellä pihvin, ja se oli kyllä hyvä. Palvelu ei kuitenkaan ollut Shade Treen luokkaa. Siskoni kävi tässä ravintolassa syömässä muutaman kerran, ja joka kerta oli ollut hyvä paikka.

Sunshine - Tämä sijaitsee Avataran ja kylän keskustan puolivälissä, hierontapaikan naapurissa. Tilasin itse vaihteeksi pizzaa, ja se oli hyvää!

Buffalo Steakhouse - Avataran naapurissa. Sieltä sai todella ihanaa thaikkuruokasuosikkiani eli kanaa ja cashewpähkinöitä. Syön ko. ruokaa usein, mutta Buffalossa se oli kaikkein parasta. Muutkin ruoat tosin olivat hyviä.

Tienvarsikojut - Kannattaa käydä useammallakin tienvarsikojulla (sellaisia mopokojuja) ja katsoa tarjontaa. Suosittelen ainakin kanavartaita. Eikä maksa paljon.

Coca-cola beachin ravintola - Kun tulet rannalle, valitse vasemmalla sijaitseva ravintola. Saat hyvää thaikkuruokaa!

Kanaa ja cashewpähkinöitä Buffalossa

Paistetut nuudelit ja kanaa (Coca-Cola Beach)

Pihvi sinihomejuustokastikkeella Tequila-ravintolass

Liikkuminen

Jos et halua vuokrata pyörää, voit aina ajella lavatakseilla tai vuokrata mopon, johon mahtuu koko perhe. Me halusimme polkea, mutta jos polkeminen ei huvita, mopo voi olla hyvä vaihtoehto. Muidenkin mielestä on, sillä niitä mopoja vilisee tiellä paljon.

Tie kulkee rannan vierestä. Tätä pitkin pääsee kylän "keskustaan".

Ostokset

Ei mitään ihmeellistä ostettavaa. Pari pientä kauppaa, josta voi ostaa pieniä ruokatarvikkeita ja juomista. Suuremmat kaupat ovat Rayongissa, jonne tosin on hieman matkaa.

Rentoutumista rannalla (Coca-Cola Beach)

Vaikka kohde vaikuttaakin tylsältä, ei se sitä ole. Voisin hyvin heittäytyä irti arjesta uudelleen ja suunnata kohti Mae Phimiä. Kuukautta en jaksaisi olla, mutta kaksi viikkoa voisi mennäkin. Rentoa lomaa siellä voi viettää todella hyvin. Sinne kannattaakin mennä pian ennen kuin turistit valtaavat koko kylän. Nyt kylässä oli vielä rento ja aito meininki. Asuntoja voi katsella esim. täältä. Halvat lennot löytyivät Momondon kautta.




KOH SAMED / KOH SAMET

Mae Phimistä on lyhyt matka tälle kuuluisalle paratiisisaarelle. Ajoimme lavataksilla Ban Phen satamaan (n. 20 km Mae Phimistä), josta sai ostaa lippuja laivaan. Matka Koh Sametille kesti ehkä noin tunnin. Meidän olisi kannattanut hieman googletella ensin, sillä varaamamme hotelli olisi kuljettanut meidät omalla laivallaan ilmaiseksi, jos olisimme sen älynneet. Takaisin sentään tulimme "ilmaislaivalla".

Laiva vei meidät saaren suurimpaan satamaan, joka on pohjoiskärjessä. Sataman seutu näytti hyvin mielenkiintoiselta, sillä siellä oli jänniä pieniä kujia. Kun myöhemmin otimme taksin kohti saaren keskiosaa, ajellessa tuntui kuin olisi ollut vuoristoradassa. Taksi vei meidät keskelle ei-mitään. Sieltä sitten lähdimme rantaa kohti etsimään hotellia nimeltä Vong Deuan Resort. Eipä ollut siinä, mihin taksikuski osoitti. Jouduimme kävelemään rantaravintoloiden läpi ja vesirajaa pitkin hotellille. Olimme varmaan mokanneet siinä, että olimme kertoneet taksille rannan nimen - ja sen kun oli lähes sama kuin hotellin nimi.  Kyllä hotellille oikeasti vei ihan tie. Me tulimme rantaa pitkin reput selässä ja jalat märkinä.

Satamaa...

Hotellihuone oli paritalon puolikas.

Hotellin paras paikka: uima-allas

Rahastusta, rahastusta. Oikeastaan se alkoi jo satamassa, kun piti maksaa melko suuri satamamaksu. Myöhemmin meiltä perittiin luonnonpuistomaksu ja hotellikin olisi perinyt ylisuuren takuumaksun, mutta eihän meillä sellaisia rahoja ollut mukana. Olimme varautuneet vain kahden vuorokauden kuluihin. Hotelli oli melko keskinkertainen mutta sitäkin kalliimpi (verrattuna Thaimaan hintatasoon). Hotellihuone oli melko siisti, mutta hotellin alue oli sitä vastoin hieman epäsiisti. Hotellin ruoka oli vähän tylsää ja mautonta sekä aamiainen melko tavallinen. Kun illastimme rannassa eräässä ravintolassa, ruoka oli ylihintaista ja mautonta. Ainut positiivinen ruokakokemus olivat banaaniletut - niitä kun ei Mae Phimistä saanut. Koh Sametin ranta oli ainakin Vong Deuanin kohdalla (Vong Duen beach) melko roskainen ja aurinkotuoleja oli vain muutamalle. Hiekka ei ollut liidunvalkoista vaan ihan tavallista. Näin laivasta pari muutakin rantaa saaren pohjoisosasta, mutta eivät kyllä nekään vaikutusta tehneet. Olettaisin, että rannat ovat ehkä saaren eteläosissa parempia.  Paratiisisaarta katsomaan ja ihastelemaan tullut saattaa pettyä pahasti, kun Koh Sametille saapuu. Me petyimme myös silloin, kun meitä syytettiin varastamisesta. Olimme muka juoneet Fantan minibaarista. Muuten hyvä, mutta emme olleet.

Ranta ei ollut erikoinen.

Ravintolat olivat ihan rannassa.

Olihan siellä jotakin hyvääkin. Aivan vesirajassa sijaitsevat lukuisat ravintolat poikkesivat aikaisemmista paikoista. Saaren pienet kujat olivat mielenkiintoisia ja paikasta jäi sellainen jännä fiilis. Olimme tosiaan saarella vain yhden yön, joten ihan kaikkia parhaita puolia en varmasti tiedäkään. Silti jäi fiilis, että saari on melkoinen turistirysä, hieman likainen ja kulahtanut paikka. Turisti on siellä todellakin vain turisti. En ehkä viihtyisi paria päivää pidempään.

Mohitoa rannassa!

Seuraavassa postauksessa aion kertoa Bangkokista ja miten sinne pääsi Mae Phimistä. Emme nimittäin menneet taksilla...

Thaimaa (Khao Lak + Similan Islands)

Ajattelinpas pitkästä aikaa kirjoitella reissuistani jotain. Olen käynyt Thaimaassa useita kertoja, joten on aikakin jotain kirjoittaa. Etelä-Thaimaan Khao Lakissakin olen ehtinyt käydä useampaan otteeseen, joten sanon pari sanaa tuosta ihanasta kohteesta.

Khao Lak sijaitsee siis Etelä-Thaimaassa Phuketin lentokentältä pohjoiseen noin tunnin ajomatkan päässä. Khao Lakia voisi kuvailla kohtuullisen pieneksi kohteeksi, jossa kuitenkin tekemistä riittää. Olen käynyt Phuketissa Patong beachillä, johon verrattuna Khao Lak on paljon rauhallisempi paikka. Ja mikä parasta, ilotyttöjuttuja ei Khao Lakissa ole. Jos on ensimmäistä kertaa suuntaamassa Thaimaahan ja on harkinnut Phuketia, kannattaa suunnata kuitenkin Khao Lakiin. Sieltä pääsee päiväreissulle Phuketin puolelle, jos sinne haluaa. Ajomatkaa kertyy pari tuntia, mutta esim. paikallisbussi maksaa pari euroa suuntaansa. Taksikin on muutaman kympin luokkaa. Suosittelen Khao Lakia niin lapsiperheille kuin kaveruksille. Huomioitavaa kuitenkin on, että varsinaista yöelämää Khao Lakissa ei ole. Livemusabaari tosin löytyy, ja se oli ainakin itselle ihan riittävästi.

Ensimmäisen matkani Khao Lakiin tein ystäväni H:n kanssa joulukuussa 2008. Tapaninpäivän tsunami vuonna 2004 oli osunut Khao Lakiin pahasti matalan rannan vuoksi. Ajattelimme ystäväni kanssa suunnata juuri Khao Lakiin, sillä sillä tavalla varmaan parhaiten auttaisimme paikallisia. Ensimmäinen reissu oli kahden viikon pituinen pakettimatka Finnmatkojen kautta. Aikaa oli hyvin, joten kävimme omatoimisesti sekä Phuketissa paikallisbussi-taksi-yhdistelmällä (kaksi yötä) ja Bangkokissa Air Asian lennoilla (n. 20 euroa meno-paluu) (kaksi yötä). Bangkokin-kokemuksista kerron lisää myöhemmin, sillä olen lähdössä sinne taas marraskuussa.

Matkasimme Phuketin lentokentältä pimeällä Khao Lakiin. Saavuimme hotelli Bayfront resortiin yöllä ja yllätyimme positiivisesti. Hotellihuone vaikutti todella hienolta. Itse hotellikin oli kuin viidakon keskellä!

Kylppäriin oli ikkuna. (Ikkunasta heijastuu iso parvekkeemme.) Kuva on otettu siivoojien käynnin jälkeen. Olimme olleet hotellissa jo viikon.

Parvekkeen näkymiä pimeällä

Olin samassa hotellissa vanhempieni kanssa joulukuussa 2012. Syynä oli, että hotelli oli osoittautunut niin hyväksi. Tässäpä siis lisää kuvia.

Hotellissa on kaksi uima-allasta. Tässä suurempi allas yöllä.

Hotellirakennukset ovat "viidakon" keskellä.

Hotelli on ihan rannassa.

Molemmilla kerroilla majoituin hotellihuonessa. Hotellirakennuksissa oli jokaisessa vain neljä huonetta. Vastasi kyllä ihan bungalowia, kun asui ensimmäisessä kerroksessa.

Toisella kerralla asuimmekin ensimmäisessä kerroksessa. Allaspyyhkeet olivat ilmaisia.

Altaalta ei ollut pitkä matka ravintolaan/allasbaariin.

Hotellissa ei ollut kuin "plussia". Aamupala oli erinomainen eli erittäin runsas buffet. Kananmunankin sai miten tahansa valmistettuna, sillä aamiaisella oli erikseen "munakokki". Hotellialue sijaitsi rauhallisella alueella, noin 2 kilometrin päässä Khao Lakin keskustasta (Nang Thong eli Khao Lak Center). Hotellilla oli käytännössä oma ranta. Tämä tarkoittaa, että oikeasti millään hotellilla ei ole omaa rantaa, mutta hotellin alueelta on rannalle (Nang Thong Beach) ainostaan portaiden verran. Rannalla ei ole aurinkotuoleja luonnonsuojelun vuoksi, mutta aurinkoa voi ottaa omalla hotellialueella ja siitä sitten mennä mereen uimaan. Matkaa on tosiaan muutama metri. Hotellin palvelu on erinomaista ja ravintolan ruoka alueen parasta. Tätä hotellia voi todellakin suositella!

Nang Thong Beach (kuva otettu hotellialueelta)

Auringonlasku Nang Thong Beachillä

Kolmannella Khao Lakin reissulla (Finnmatkat) majoituimme toiselle rannalle eli Bang Niangiin. Siellä on Nang Thongin tapaan kylä, mutta se on hieman pienempi. Ostokset kannattaa pääsääntöisesti tehdä Nang Thongissa, mutta markkinat sen sijaan ovat aina Bang Niangissa. Sieltä löysin paljon esim. vaatteita. Kylien välillä on matkaa vain muutama kilometri. Suosittelen liikkumiseen lavataksia.

Ns. isompi kylä eli Khao Lakin keskusta

Olimme Ayara Villas -hotelliin hieman pettyneitä, sillä ei vastannut lähellekään aikaisemman Bayfront Resortin tasoa. Ruoka oli keskinkertaista, huoneet hieman kuluneita eikä rantakaan ollut hotellin kohdalla ihan niin hyvä. Toki hotellissa voi ihan hyvin asua, mutta Bayfrontin jälkeen se ei vaan tuntunut oikein miltään. Hotellista ei valitettavasti ole juuri kuvia.

Bang Niang Beach

Ensimmäisellä ja toisella kerralla teimme retken elefanttisafarille. Molemmilla kerroilla hintaan kuului myös melontaa lähellä Khao Sokia. Ensimmäisen reissun varasimme paikallisilta, mutta toinen reissu oli Finnmatkojen kautta. Suosittelen paikallisia! Reissu on puolet halvempi ja parempi. Paikalliset käyttivät meitä myös vesiputouksella, mutta Finnmatkojen retki oli hetkessä ohi ja päivä muodostui lähinnä odottelusta.

Norsun selässä (eka reissu)

Norsut odottelemassa vuoroaan

Ihania maisemia Khao Sokissa

Vesiputous lähellä Bang Niangia

Melomispuuhia Khao Sokissa

Melomassa Khao Sokissa

Kaikilla kerroilla olen käynyt katsomassa poliisivenettä. Tämän veneen tsunamiaalto heitti pitkän matkan päähän. Nykyään vene toimiin muistomerkkinä.

Poliisivene vuonna 2008

Kolmas reissuni oli joulun aikaan 2014, joten tsunamista oli kulunut 10 vuotta. Näin ollen osallistuimme hotellin muiden vieraiden kanssa muistotilaisuuteen.

Tsunamista oli kulunut 10 vuotta.

Kolmas reissuni oli siitä erikoinen, että kyllästyin rantaelämään ja vuokrasin itselleni lavataksin ja kuljettajan päiväksi. Kävin Takua Pa -kaupungissa. Siellä ei arkena juuri ollut mitään ihmeellistä, mutta kiertelin ja kuvasin kaupunkia kaikessa rauhassa. Mieleeni tuli hieman aavekaupunki. Matkalla kävin myös isossa kiinalaistemppelissä.

Kiinalaistemppeli Takua Pan lähellä

Takua Pa

Takua Pa

Kolmas reissuni ehdottamasti paras juttu oli snorklausreissu Similanin saarille. Itse snorklaaminen oli älyttömän hienoa. Näin vaikka kuinka paljon kaloja! Saaret olivat sellaisia paratiisisaaria, joissa hiekka oli oikeasti valkoista ja vesi turkoosia. Retken varasimme paikalliselta toimistolta. Matka saarille tehtiin suurella veneellä, jossa ainakin itselleni tuli melko huono olo. Vene myös meni kovaa aaltoja päin, joten veneen keulassa olevat ihmiset ponnahtivat puoli metriä ilmaan ja jysähtivät täysillä takaisin penkkiin. Onneksi istuin peräpäässä. Kaikesta huolimatta oli kyllä huippua!

Similan Island

Lisää Similania

Porukkaa oli runsaasti! Huomaa hieno kivi korkealla... :)

Snorklaus oli huippua! Eikä muuten menty rannasta käsin...

Ruoka on lähellä sydäntäni, ja Khao Lakin molemmista kylistä löytyy hyviä ruokapaikkoja. En suosittele länkkäripaikkoja (esim. Viking), vaikka länkkäriruokaa välillä mieli tekeekin. Paikalliset tekevät nimittäin myös hyviä länkkäriruokia. Thaikkuruokia saa lähes joka paikasta, ja niitä kannattaakin syödä, sillä ne ovat todella edullisia. Jos mielesi alkaa tehdä pihviä, mene ihmeessä Joe's Steakhouseen. Paikka sijaitsee Bang Niangin keskustasta rantaan päin. Paikka on keskellä ei-mitään, mutta sinne on hyvät opasteet. Varaudu jonottamaan! Bang Niangin keskustasta rantaa vievällä kadulla on paljon muitakin hyviä ruokapaikkoja. Suosittelen! Khao Lakin keskustastakin saa hyvää ruokaa, mutta kahdella ensimmäisellä kerralla paras ruoka oli hotellilla. Harmi, kun paikkojen nimet eivät jää mieleen. Toisaalta ei sen niin väliä ole. Menee sinne, mikä näyttää kivalta.

Jospa päätän tämän kertomukseni tähän. Täydennän asioita, jos jotain tulee myöhemmin mieleen. On kyllä taas matkakuume...