Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukeutuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukeutuminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Hankintoja (Marimekko, Hobstar, Riva Clothing, Scnd) ja Ravintolapäivä + StreetJKL

Kesän aikana ja tässä alkusyksystä on tullut tehtyä aika paljon erinäisiä ostoksia. Esittelen tässä muutamia.

MARIMEKKO

Ensin metsästin astioita. Leipälautaset sain jopa ihan Stockmannilta, mutta pieniä kippoja jouduin etsimään huutokaupoista ja Facebookista. Kyseessähän on siis juhlamallisto, Kestit.

Kestit




Ostin myös pari laukkua, Mini Matkurin sekä Mini Weekenderin.

Lisäksi ostin myös pari tunikaa, mutta niistä minulla ei ole kuvaa. (Ja kangasta ja...) Olen nyt siis melkoinen Marimekko-tyyppi. 

HOBSTAR

Täydensin lasikokelmaani kesän aikana. Aikaisemmassakin kuvassa näkyy pari Hobstarin lasia, mutta kyllä niitä minulla vähän enemmän on.

RIVA CLOTHING




Kävin Jyväskylässä Designtorilla, josta tein tämän hankintani. Kyseessä on jyväskyläläinen uusi vaatefirma. Toisen pääjehun äiti on kollegani, joten myös siksi olen seurannut Rivan tarinaa jo tovin. Hienoja paitoja!

SCND



Toinen jyväskyläläinen! Ostin vanhasta skeittilaudasta tehdyt korvikset ja pyörän sisäkumista tehdyn kaulakorun. Tästäkin kuullaan vielä!

RAVINTOLAPÄIVÄ

Kankaalla Jyväskylässä järjestettiin Designtorin kanssa samaan aikaan myös Ravintolapäivä. Kävin kahdessa kojussa, Kansaissa ja Holy Crepsissä. Ensimmäisestä ostin aivan ihanan japanilaisen tortillan ja toisesta aidon ranskalaisen crepsin sitruuna-sokeritäytteellä. Nam!



STREETJKL

Juuri eilen loppui pari päivää kestänyt StreetJKL-tapahtuma. Kyseessä oli siis streetfoodiin ja katutaiteeseen erikoistunut tapahtuma. Itseäni kiinnostivat eniten juuri ruokakojut. Kävimme kaverini kanssa testailemassa vaikka mitä, mutta kuvat ovat nyt muutamasta eri kojusta. Maistelimme mm. BurgerBrosin hampurilaista, Mortonin karviaislimsaa, spiraaliperunoita sekä churroja.


tiistai 28. lokakuuta 2014

Karkkikorut (lakukorut)

Ihastelin usein ystäväni kaulassa roikkuvaa karkkikorua. Hänpä järjestikin minulle yllätyksen, ja sain 30-vuotislahjaksi samanlaisen! Kyseessä on diy-koru, ei Elvarin, ja sehän siinä on juuri parasta.

Ystäväni oli alun perin ihastellut Elvarin karkkikoruja ja oli halunnut haastaa itsensä. Hän oli erään kaverinsa kanssa sitten ostanut askartelukaupasta Fimo-massaa ja tehnyt muutamia koruja onnistuen erittäin hyvin. Siitä se ajatus sitten lähti. Toisen oman koruni teinkin sitten jo itse (toki ystäväni avustuksella). Jos minulta kysytään, niin nämä itse tehdyt korut ovat jotenkin aidomman näköisiä kuin Elvarin. Yleensä huijaankin ihmisiä, että minun kaulassani roikkuu oikeita karkkeja. Nyt minulla on kaksi kaulakorua: pinkki ja keltainen.

Fimo-massaa oli melko helppo käsitellä, joten siitä saisi kyllä tehtyä vaikka mitä. Minulla on aina paljon ideoita ja innostusta, mutta toteutus sitten usein jääkin...jonnekin. :) En ole kovin innostunut näpertelijä, mutta onneksi ystäväni saa minut aika usein tekemään ties mitä askartelujuttuja.

Keltainen ja pinkki kaulakoru

lauantai 18. lokakuuta 2014

Very Nice -farkut

Muutama vuosi sitten ostin farkut, jotka mullistivat elämäni...

Very Nicen SuzzieSkinnyt

Mistähän aloittaisin tarinan? Aloitetaan faktalla. Uskokaa tai älkää, niin Suomessa tehdään edelleen vaatteita ja farkkuja. Suomalaisia farkkuja valmistaa M.A.S.I. Company, jonka tehdas sijaitsee pienellä paikkakunnalla Savossa, Keiteleellä. Paikkakunnalla on tehtaanmyymälä, josta voi ostaa edullisesti kakkoslaatua ja poistotuotteita sekä ihan priimaa. Tehtaanmyymälät löytyvät Keiteleen lisäksi Pielavedeltä, Viitasaarelta ja Vaasasta. Valikoimissa on farkuista Lee Coopereita, Warrickeja ja Very Niceja. (Kaikki ovat kotimaisia merkkejä!) Rekit ovat pullollaan myös vapaa-ajan vaatteita; esimerkiksi Sail&Skin takkeja ja housuja on useita erilaisia.

Sukujuureni yltävät Pielavedelle, joten "farkkukauppa" on tuttu jo lapsuudestani. Olin kuitenkin lapsuuteni ja nuoruuteni kulkenut Levi's-farkuissa ja aikuisikäni lähinnä H&M:n, Vilan ja Vero Modan farkuissa. En ajatellut, että unelmien farkut löytyisivät Pielavedeltä.

Useampi kesä sitten lähdin kuitenkin käymään Pielavedellä farkkukaupassa. Kokeilin farkkuja ja tajusin, että kaikki aikaisemmat farkut ovat olleet ihan huonoja ja istuneet huonosti. Ostin mustat kakkoslaatuiset Very Nicet (pieni kangasvirhe reidessä) parillä kympillä ja pidin niitä, kunnes ne kuluivat puhki. Ja kyllä ne kestivätkin! Ihan eri tavalla kuin HenkkaMaukan vaatteet! Malli oli PIRREstraight, joka oli "superstretchiä". Ja sitä ne farkut olivatkin! Pystyin ostamaan melko pieneltä näyttävät farkut, mutta ne istuivat juuri tuon stretchin takia erittäin hienosti. Ovatpa ne suunniteltukin suomalaiselle kropalle.

Hieman jo rupsahtaneet Very Nicet


Farkkujen jossain vaiheessa hajottua piti tietenkin saada uudet. Taas suuntasin Pielavedelle, ja taisinpa käydä Keiteleelläkin. Tällä kerralla kakkoslaatuisena ei ollut juuri haluamaani mallia ja kokoa mustana, joten ostin vain Lee Cooperin caprihousut ja ajelin vanhempieni luokse takaisin. Ilokseni usea liike (kannattaa googletella) myy Very Nice -farkkuja, joten sijoitin sen melkein satasen ja ostin haluamani. Välillä ostin myös SUZZIEskinny-malliset Very Nicet, jotka ovat kyllä myös erittäin ihanat. Hieman kapeammat ne tosin ovat ja sopivat ehkä enemmän juhlatilaisuuksiin.

Nämä farkut istuvat täydellisesti (PIRREstraight)


Tänään sitten taas huomasin kuluttaneeni lempifarkut rikki (pidän jalassa päivittäin) ja tarvitsin uudet. Kävin äitini kanssa Pielavedellä taas "farkkukaupassa". Äitini löysi kyllä itselleen farkut, mutta minä jäin tällä kertaa vaille halpaa kakkoslaatua. Tiesin, että PIRREstraight-mallia myydään Siilinjärvellä Intersportissa, joten sijoitin taas sen lähes satasen ja sain haluamani. Satanen kyllä on iso raha, mutta farkut kestävät kolme kertaa pidempään kuin halpisfarkut, joten niiden ostaminen kannattaa. Nyt sitten olen taas iloinen, maailman parhaiden farkkujen omistaja. On kiva, että tällaiselle hieman isommallekin naiselle löytyy oikeasti istuvat farkut. Ja eivät ne stretchit ole vain isojen tyttöjen mieleen. Tiedän, että kerran Pirret ostanut, päätyy niihin aina uudelleen koosta riippumatta. ;) Ja onhan se aika jees tukea suomalaista työtä. Suosittelen!

Farkut ovat todella venyvät, mutta eivät rupsahda missään vaiheessa.

Farkuissa on 3 % elastaania. Siitä tunnistat superstretchit.


Lisätietoa löytyy M.A.S.I. Companyn sivuilta. Käykäähän jossakin tehtaanmyymälässä, kun ajelette tietä nro 77.

PÄIVITYS 3.12.2014 JA 11.5.2015:

Farkkujen teko ainakin osittain loppuu Keiteleellä. Farkut valmistetaan jatkossa ainakin Virossa. Sinne meni täysi kotimaisuus. :( Toisaalta kotimaisuusaste on kuitenkin edelleen kohtuullinen.

Kun painoa on pudonnut, olen kallistunut Pirreistä SuzzieSkinny-farkkuihin. Istuvat nimittäin nyt paremmin (näistä kuva jutun alussa). Molemmat mallit sopivat kuitenkin myös meille hieman isommille tytöille. Summa summarum: Merkkiä en vaihda koskaan, vaikka malli välillä vaihtuisikin.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Reebokin Skyscape Runaround -tennarit

En ole korkkari-ihmisiä sitten ollenkaan. Minulla on kaapissa kyllä paljon kenkiä, mutta ne ovat kaikkea muuta kuin perinteisiä tyttökenkiä. Ennen kaikkea olen ihastunut tennareihin. Syynä tähän on, että lähes kaikki maailman kengät hankaavat. Minulla on myös melko leveä jalka, joten useat naisten kengät eivät vaan sovi jalkaani. Jos löydän hyvät kengät, ostan yleensä melkein heti toiset samanlaiset. Juuri näin toimin tälläkin kertaa.

Ostin ensimmäiset Skyscapet Intersportista Jyväskylästä. Lähdin ostamaan Niken Free-lenkkareita kaupunkikäyttöön, mutta Niket eivät vaan jaloilleni sovi. Harmi, sillä Freet ovat hienot. Kiertelin kaupassa vähän allapäin, mutta onneksi en lähtenyt heti pois. Huomasin nimittäin Reebokin kengät, jotka näyttivät ihanan kevyiltä ja hieman sellaisilta kaupunkilenkkareilta. Kokeilin kenkiä, ja ne olivat ihanat jalassa. Vielä nytkin pohja on niin pehmeä, että tekisi mieli hyppiä! Kengät eivät paina mitään, ne eivät hankaa, ovat ulkoisesti jees ja kaiken lisäksi ne voi pestä pesukoneessa.

Pinkit Reebokit

Kengät siis osoittautuivat ihaniksi. Pakko oli saada toiset! Intersportissa oli vain mustia kenkiä valkoisella pohjalla, joten päätin selailla nettiä. Reebokin omassa, jenkkiläisessä verkkokaupassa oli kyllä vaikka mitä värejä, mutta Suomen kaupassa ei juuri mitään. Löysin kuitenkin Zalandosta mustat kengät, joissa oli pinkki pohja. Kokoani oli vielä jäljellä, joten päätin oitis tilata kengät. Olen onnellinen! En juuri muita kenkiä ole pariin kuukauteen pitänyt.

Mustaa ja pinkkiä!

Huom! Keväällä 2015 julkaistiin 2.0-malli! Katso täältä.