Intialaisen kasvisruoan kurssi

Taas pääsin nauttimaan Jyväskylän Kaupunkimarttojen ihanien kurssien annista. Noin kuukausi sitten pääsin tekemään ja nauttimaan ihania italialaisia ruokia, mutta nyt vuorossa olivat intialaiset maut.

Keltainen ilotulitus lautasellani!

Kuluneen vuoden aikana olen käynyt melko usein syömässä jyväskyläläisessä Shalimarissa sekä kuopiolaisessa Mount Sherpassa, joista ensimmäinen on intialainen ja jälkimmäinen nepalilainen. Molemmissa makumaailma on hyvin samanlainen, joten minusta on siis tullut intialaisen ja nepalilaisen ruoan fani. Ennestäänhän olinkin jo thaimaalaisen ruoan ystävä. Etniset maut ovat jotenkin nyt olleet erityisen ihania. Siksipä ei ole ihme, että keskiviikon kurssin anti oli kyllä erityisen hyvä.

Kurssi alkoi taas sillä, että kävimme reseptit läpi. Saimme jokainen ison nipun erilaisia intialaisen ruoan ohjeita. Kyseessä oli kasvisruokakurssi, mutta ohjenippu sisälsi myös liharuokia. Kanaruokia ainakin haluan testata täällä kotona!

Kun ohjeet oli katsottu läpi, jakaannuimme ryhmiin. Kahden muun kanssa saimme tehtäväksi samosat. Oli todella huippu tehdä jotain uutta! Ohje oli helppo, mutta lopullisen tuotteen ulkonäkö ei vastannut ihan sitä, mitä piti. Syynä oli kyllä se, että ei ollut mitään hajua, millaisia piti tehdä. Ehkä lopullinen herkku olikin intialaista Suomi-twistillä. Monelle tehdyt tuotteet saattavat olla jokseenkin tuttuja, mutta samosat olivat kyllä itselle ihan vieraita. (Toisaalta kokemus karjalanpiirakoiden teosta oli hyödyksi taikinaa kaulitessa.) Uusia tuttavuuksia olivat myös intialainen maitotee ja intialaiseen tapaan tehty porkkanahalva.

Tässä vielä illan menu:

Kasvis-nuudelikeitto
Naan-leipä
Raita
Kukkakaalicurry
Kikherneitä kookomaidossa
Punainen kidneypapu -curry
Samosat
Porkkanahalva ja maustettu kermavaahto
Intialainen tee


Ja tältä ne näyttivät:

Nuudeli-kasviskeitto

Naan-leipä

Raita

Punainen kidneypapu -curry

Kikherneitä kookosmaidossa

Kukkakaalicurry

Samosat

Porkkanahalva

Intialaista teetä, porkkanahalvaa ja maustettua kermavaahtoa

Keitto syötiin ensiksi, mutta jälkiruokia lukuun ottamatta muut syötiin samaan aikaan. Lautanen olikin pirteän keltainen sekamelska - ihan niin kuin kuuluukin. Intialaisen ruoan kanssa basmatiriisi olisi kyllä parasta, mutta tällä kertaa tyydyimme normaaliin täysjyväriisiin, sillä sitä oli opetuskeittiössä runsaasti tarjolla.

En itse ole korianterin ystävä, vaikka haluaisin. Silti selvisin kurssista hyvin, eikä korianteri puskenut läpi ruoissa. Jos oli isoja lehtiä, noukin ne pois. Intialaiset ruoat sopivat siis myös korianterikammoisille.

En taaskaan laita ohjeita tänne blogiin ennen kuin olen ne testannut kotona. Tiedän jo heti, mitä aion ainakin testata. Jossain vaiheessa siis joitakin ruokaohjeita on luvassa!

Tälläkään kertaa ei tarvinnut paljon toisia ihmisiä jännittää - olipa siellä kyllä pari edellisen kurssinkin tyyppiä mukana. Olen jotenkin niin innoissani touhusta, että olen ilmoittautunut myös unkarilaisen ruokakulttuurin kurssille. Se se vasta vieras kulttuuri onkin. Siksipä onkin aivan huippua, että pääsen kurssille mukaan. Sitä odotellessa!