Intialainen nuudeli-kasviskeitto

Ensimmäisenä ruokakurssin ohjeista testiin pääsi nuudeli-kasviskeitto. Tämä oikeastaan siksi, että keitto on hyvä lounasruoka ja siitä riittää pitkäksi aikaa. Näinpä eilen ryhdyin pilkkomaan ja keittelemään. Lopputuloksena oli erittäin maittava keitto, jossa oli lientä vain nimeksi. Tiesin ohjeessa olevien nuudelien määrän suureksi ja halusin "keiton" (siis keiton, jossa lientä on vähän). Jos haluaa perinteisemmän version, kannattaa nuudeleita laittaa vähemmän.

Niin, ja korianteria laitoin vain vähän ja pilkoin sen ihan pieneksi. Näin maku ei hyökkää, mutta samalla oppii pienin askelin moista syömään. Ehkä vielä jonakin päivänä oikeasti tykkään tuoreesta korianterista. Jauheena se on aina maistunut.

Alkuperäistä ohjetta olen muuttanut niin, että mausteiden määrät ovat alkuperäistä isommat.

Valmis nuudeli-kasviskeitto

INTIALAINEN NUUDELI-KASVISKEITTO

(ainakin 6 annosta)

250-400 g kuivia paksuja munanuudeleita

reilu 2 rkl öljyä

1 sipuli hienonnettuna

1,5 tl juustokuminaa

reilu 0,5 tl kurkumaa

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

reilu 2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna

1 tl suolaa

2 vihreää chiliä hienonnettuna

(chilijauhetta)

100 g sokeriherneenpalkoja pitkittäin ohuiksi suikaloituna

2 isoa porkkanaa ohuina tikkuina

1 punainen paprika ohuina suikaleina

2 tomaattia hienoksi pilkottuna

2-2,5 rkl tummaa soijakastiketta

1 l kasvislientä

reilu 1 tl mustapippuria

100-200 g pikkupinaatin lehtiä

1-6 rkl tuoretta korianteria silputtuna

1 tl seesamiöljyä

1. Työstä ensin kasvikset. Varaa tähän reilusti aikaa.

2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhtele ne kylmällä vedellä ja valuta.

3. Kuumenna öljy isossa kattilassa. Kuullota sipulia, kunnes se hieman ruskistuu.

4. Lisää juustokumina, kurkuma, valkosipuli, inkivääri, suola ja chili ja kuumenna sekoitellen 1-2 minuuttia.

5. Lisää sokeriherneet, porkkanat ja paprika. Kuumenna taas sekoitellen pari minuuttia.

6. Lisää tomaatit, soija, kasvisliemi ja pippuri. Keitä 10-12 minuuttia, kunnes kasvikset pehmenevät.

7. Lisää kattilaan nuudelit ja pinaatti ja kiehauta. Lisää vielä lopuksi korianteri ja seesamiöljy.

Huomioita:

- Munanuudelien tilalla voi käyttää riisinuudeleita (gluteeniton vaihtoehto) tai tavallisia vehnänuudeleita.

- Itselläni oli aika tavallinen Mari-kattila. Meinasi kyllä tilavuus loppua kesken. Varaa siis iso kattila tai laita nuudeleita vähemmän.

- Jos kaipaat lisää tulisuutta, lisää chilien määrää tai laita chilijauhetta.

- Pikkupinaatin lehtiä minulla oli vain 100 g. Ei olisi kyllä kattilaan mahtunut enempää. Jos kattila on iso, voi laittaa reilummin.

- Maista. Jos suolaa on liian vähän, lisää soijaa. Samalla tulee lisää makua.

- Käytä korianteria maun mukaan. Älä jätä kuitenkaan kokonaan pois, jos se vain mitenkään on mahdollista.

- Keitosta saa kana-nuudelikeiton lisäämällä kanaa. Tällöin nuudelien määrää kannattaa vähentää reilusti.

Intialaisen kasvisruoan kurssi

Taas pääsin nauttimaan Jyväskylän Kaupunkimarttojen ihanien kurssien annista. Noin kuukausi sitten pääsin tekemään ja nauttimaan ihania italialaisia ruokia, mutta nyt vuorossa olivat intialaiset maut.

Keltainen ilotulitus lautasellani!

Kuluneen vuoden aikana olen käynyt melko usein syömässä jyväskyläläisessä Shalimarissa sekä kuopiolaisessa Mount Sherpassa, joista ensimmäinen on intialainen ja jälkimmäinen nepalilainen. Molemmissa makumaailma on hyvin samanlainen, joten minusta on siis tullut intialaisen ja nepalilaisen ruoan fani. Ennestäänhän olinkin jo thaimaalaisen ruoan ystävä. Etniset maut ovat jotenkin nyt olleet erityisen ihania. Siksipä ei ole ihme, että keskiviikon kurssin anti oli kyllä erityisen hyvä.

Kurssi alkoi taas sillä, että kävimme reseptit läpi. Saimme jokainen ison nipun erilaisia intialaisen ruoan ohjeita. Kyseessä oli kasvisruokakurssi, mutta ohjenippu sisälsi myös liharuokia. Kanaruokia ainakin haluan testata täällä kotona!

Kun ohjeet oli katsottu läpi, jakaannuimme ryhmiin. Kahden muun kanssa saimme tehtäväksi samosat. Oli todella huippu tehdä jotain uutta! Ohje oli helppo, mutta lopullisen tuotteen ulkonäkö ei vastannut ihan sitä, mitä piti. Syynä oli kyllä se, että ei ollut mitään hajua, millaisia piti tehdä. Ehkä lopullinen herkku olikin intialaista Suomi-twistillä. Monelle tehdyt tuotteet saattavat olla jokseenkin tuttuja, mutta samosat olivat kyllä itselle ihan vieraita. (Toisaalta kokemus karjalanpiirakoiden teosta oli hyödyksi taikinaa kaulitessa.) Uusia tuttavuuksia olivat myös intialainen maitotee ja intialaiseen tapaan tehty porkkanahalva.

Tässä vielä illan menu:

Kasvis-nuudelikeitto
Naan-leipä
Raita
Kukkakaalicurry
Kikherneitä kookomaidossa
Punainen kidneypapu -curry
Samosat
Porkkanahalva ja maustettu kermavaahto
Intialainen tee


Ja tältä ne näyttivät:

Nuudeli-kasviskeitto

Naan-leipä

Raita

Punainen kidneypapu -curry

Kikherneitä kookosmaidossa

Kukkakaalicurry

Samosat

Porkkanahalva

Intialaista teetä, porkkanahalvaa ja maustettua kermavaahtoa

Keitto syötiin ensiksi, mutta jälkiruokia lukuun ottamatta muut syötiin samaan aikaan. Lautanen olikin pirteän keltainen sekamelska - ihan niin kuin kuuluukin. Intialaisen ruoan kanssa basmatiriisi olisi kyllä parasta, mutta tällä kertaa tyydyimme normaaliin täysjyväriisiin, sillä sitä oli opetuskeittiössä runsaasti tarjolla.

En itse ole korianterin ystävä, vaikka haluaisin. Silti selvisin kurssista hyvin, eikä korianteri puskenut läpi ruoissa. Jos oli isoja lehtiä, noukin ne pois. Intialaiset ruoat sopivat siis myös korianterikammoisille.

En taaskaan laita ohjeita tänne blogiin ennen kuin olen ne testannut kotona. Tiedän jo heti, mitä aion ainakin testata. Jossain vaiheessa siis joitakin ruokaohjeita on luvassa!

Tälläkään kertaa ei tarvinnut paljon toisia ihmisiä jännittää - olipa siellä kyllä pari edellisen kurssinkin tyyppiä mukana. Olen jotenkin niin innoissani touhusta, että olen ilmoittautunut myös unkarilaisen ruokakulttuurin kurssille. Se se vasta vieras kulttuuri onkin. Siksipä onkin aivan huippua, että pääsen kurssille mukaan. Sitä odotellessa!

Täytetyt kesäkurpitsat

Sain äidiltäni kaksi kesäkurpitsaa tuliaisina, joten pitihän niistä jotain keksiä. Toinen kurpitsoista oli perinteisen vihreä, mutta toinen taas uutukainen itselle eli keltainen. Sato oli ilmeisesti hyvä, sillä näitä kasvimaan tuotoksia riitti tuomisiksi asti. En ole erityisemmin kesäkurpitsojen ystävä, mutta esimerkiksi lasagnelevyinä ne toimivat erittäin hyvin. Nyt päätin tehdä jotain muuta, ja se muu oli kurpitsoiden täyttäminen jauhelihalla.

Katselin taas ohjeita ympäri nettiä. Päädyin Pirkan ohjeeseen, jota kyllä muokkasin aika paljon. Tuloksena olivat siis aavistuksen verran tuliset ja täyteläisen lihaisat kurpitsat - unohtamatta tietenkään runsasta juustokuorrutusta.  Täytettä tuli hieman reippaasti, mutta ajattelin syödä loput pastan kera loppuviikosta. Ohje on siis hieman reilu, mutta eipähän ainakaan lopu täyte kesken. Minun keltainen kesäkurpitsani oli jo hieman löysä sisältä, joten vehnäjauhoja kannattaakin laittaa hieman kokeillen. Jos et halua juuri ollenkaan tulisuutta, korvaa puolet chili-tomaattimurskasta tavallisella tai yrttisellä. Lisää kuitenkin hieman mausteita.

Täytetyt kesäkurpitsat

TÄYTETYT KESÄKURPITSAT
(4 annosta)

400 g naudan jauhelihaa
pari pekonifileesiivua (siis niitä paksumpia)
2 keskikokoista kesäkurpitsaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
390 g Pirkka chili-tomaattimurskaa
n. 1 tl hienoa merisuolaa
1 tl kuivattua oreganoa
n. 0,5 tl kuivattua basilikaa
0,5 tl mustapippuria rouhittuna
ripaus savupaprikajauhetta
n. 100 g Aura-juustomurua
reilu 2 rkl vehnäjauhoja (aloita vajaasta 2:sta)
150 g Valion pizzajuustoraastetta

1. Nosta jauheliha huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen sen paistamista.
2. Pese kesäkurpitsat ja kuivaa ne.
3. Koverra lusikalla niiden sisus leikkuulaudalle ja pilko pienemmiksi. Jonkun verran reunaa ja pohjaa kurpitsoihin saa jäädä. Reilusti saa silti kaivella.
4. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Leikkaa pekonifileesiivut pienemmiksi.
5. Ruskista jauheliha korkeareunaisessa pannussa. Lisää pekonisiivut paistamisen puolivälissä.
6. Lisää sipulit ja valkosipulit. Kuullota tovi.
7. Lisää kesäkurpitsojen sisukset. Kääntele ihan pieni hetki.
8. Lisää chili-tomaattimurska, oregano, suola, basilika, mustapippuri ja savupaprikajauhe. Sekoita.
9. Lisää Aura-juustomuru ja sekoita.
10. Ripottele päälle vehnäjauho. Sekoita varovasti. Keittele tovi. Jos seos ei ala yhtään saeta, lisää vehnäjauhoja samalla tavalla ripotellen.
11. Keitä täytettä hiljalleen noin 15 minuuttia niin, että se muistuttaa puuroa ja enin neste on haihtunut.
12. Laita kesäkurpitsat uunipannulle leivinpaperin päälle ja laita niiden sisään reilusti täytettä.
13. Kuorruta juustoraasteella.
14. Paista +225 asteessa noin 15-20 minuuttia. (Kiertoilmauunissa +205 astetta)

Menossa uuniin

Tulossa uunista

Kesäkurpitsojen kanssa voi tarjota leipää tai riisiä. Mikseipä raikas salaattikin olisi näille hyvä kaveri. Itse nautin nämä ilman lisukkeita. Hyvin toimi niinkin.

Kesälomareissut vol. 2: Jyväskylä, Kuopio, Siilinjärvi, Konnevesi, Korpilahti

Näin pitkän työpäivän jälkeen ei liiemmin ole motivaatiota tehdä oikein mitään. Ruokakin koostui kebabista ja salaatista... Silti kirjoitan nyt kesälomareissuistani, jotta moinen teksti ei jää tekemättä. Onhan tuo kesäloma muisto vain, mutta silti on kiva palata hetkeksi aikaan, jolloin ei tarvinnut töillä itseään väsyttää.

Kesään kuului mm. Basic Elementin keikka

JYVÄSKYLÄ-KUOPIO

Ajoin siis monta monituista kertaa Jyväskylä-Kuopio-väliä. Reittejä on oikeastaan kolme: Hirvaskankaan ja Konneveden kautta, Viitasaaren ja Kiuruveden kautta sekä perinteisesti Hankasalmen ja Suonenjoen kautta. Kesällä pyrin ajamaan muita kuin perinteisiä reittejä. Hirvaskankaan reitillä pysähdyin muutaman kerran jo mainitsemaani Kivisalmen kievariin. Kerran kävi niin hyvä tuuri, että ajellessani ko. reittiä Konnevedellä olikin markkinat. Ei kun vaan auto parkkiin ja ostoksille! Juuri sellaisesta tykkään. On aikaa pysähtyä ja tehdä, mitä tykkää. Markkinoilta ostin lakuja, leipää ja muita leivonnaisia.

Toinen reitti kulkee siis Kiuruveden kautta. Ajoin reitin vain kerran. Silloin pysähdyin yllättäin taas M.A.S.I. Groupin farkkukauppoihin. Ensin pysähdyin Viitasaaren myymälään, josta ei sillä kertaa mitään mieluisaa löytynyt. Kiuruveden myymälästä sain oikeastaan, mitä halusin. Ihan parhaita farkkuja, Very Nicen Suzzieskinnyjä ei ollut oikeassa koossa, mutta sain vastaavat hieman erilaisilla lahkeilla. Lisäksi ostin testiin yhden Lee Cooperit. Vielä en ole päässyt niitä kunnolla testaamaan. Taisin vielä pysähtyä Pielavedenkin myymälässä. Sieltä en kuitenkaan mitään ostanut.

KUOPIO

Kuopio tarjoili tänä kesänä monia kivoja juttuja. Ensinnäkin touhusin ystävieni kanssa monenlaista kivaa. Kerran keksimme lähteä sisävesiristeilylle Ukko-laivalla. Ilmat eivät silloin suosineet (yllätys), mutta ruokalu olikin sisätiloissa, jonne huonot säät eivät ylttäneet. Tarjolla oli erilaisia kokonaisuuksia. Itse söin alkupalaksi caesarsalaatin, jossa oli mm. muikkuja. Pääruokana oli härkäruukku (ruukkuna ruisleipä) ja jälkkärinä söin romanovin mansikoita ja join teetä. Oikein maittava kokonaisuus! Myös reitti Alahovin viinitilalle oli kiva.

Loppukesästä kävin myös rokkaamaassa Kuopio Rockcockissa. Tämä oli niin mones kerta, että en ole pysynyt edes laskuissa mukana. Tällä kertaa riekuimme vain perjantain, sillä lauantaiksi oli muuta ohjelmaa. Kävimme katsomassa Happoradion, Neljän ruusun, Kaija Koon, Popedan, Pertti Kurikan nimipäivien, Jenni Vartiaisen ja Apulannan keikat/keikkoja. Rokin järjestelyt ovat parantuneet vuosi vuodelta, joten tapahtuma on vain todella jees. Juhlien keski-ikäkin on noussut mukavasti, joten ihan siis teinien keskellä ei enää tarvitse olla. Yleensä ilmat ovat suosineet. Niin nytkin, vaikka uhrasin yhden sadetakin minuutin kuuron vuoksi.

Seuraava juttu ei nyt ihan kesää enää ollut, mutta Kuopiossa oli elokuun lopussa Kansainväliset suurmarkkinat. Meinasi kyllä rahat ja järki loppua. Paikallisten ja perinteisten kojujen juttujen lisäksi tarjolla oli mm. unkarilaista kierrepullaa, bretzeleitä, kreikkalaista gyrös pitaa, saksalaisia jättihodareita, marokkolaisia jälkiruokia, belgialaisia vohveleita, saksalaisia meetvursteja, Marseille-saippuaa, oliiveja... Ostin repun täyteen tavaraa ja herkkuja ja totisesti söin mahani täyteen. Gyrös pita ei valitettavasti maistunut samalta kuin ulkomailla, mutta muut ruokaostokset olivat hyviä. On ihan varma juttu, että ensi vuonnakin tulen käymään markkinoilla.

JYVÄSKYLÄ

Tänä kesänä(kään) en Suomipop-festareille selviytynyt. Tilanne korjattiin Neste Rally Zone -tapahtumaan osallistumalla. Nämä kemut olivat Kuopio Rockcockin jälkeen seuraavana päivänä, mutta se ei haitannut mitään - olihan kyseessä ysäribileet. Niinpä näimme Dr. Albanin (ja pari suomalaista julkkista aukomassa suutaan eli feikkilaulamassa kertsejä), Basic Elementin, Pandoran, Matti Airaksisen ja E-typen. Nämäkin kekkerit olivat onnistuneet, vaikka jouduinkin uhraamaan yhden sadetakin tälläkin reissulla. Kyllä se kuitenkin on niin, että ysäri kruunaa illan kuin illan. :)

KORPILAHTI

Kävin ystäväni mökillä vierailemassa. Tutustuimme hieman Putkilahden pikkuruiseen kylään ja nousimme ylös Kettuvuorelle, josta näkymät olivat kyllä loistavat. Kävimme myös saaressa morjestamassa lampaita, jotka siellä kesän viettivät. Saimmepa kesytettyä yhden pikkulampaankin! Siitä tulikin suosikkini, sillä usein olen aina sen heikon puolella. Lopulta lammas söi kädestä eikä kengänpohjaan tarttunut lampaankakka haitannut meikäläisen menoa.

SUMMA SUMMARUM

Kesä oli aika lailla perinteinen. Voisi sanoa, että jäi jopa vähän huonompi fiilis kuin aikaisemmista kesälomista. Olen varma, että tähän on vain kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että kesä ei koskaan säiden puolesta alkanutkaan. Tai alkoihan se, mutta vasta elokuun puolella. Toinen syy on, että en päässyt käymään jossain lämpimässä. Jotenkin en saanut niin suuria kiksejä tavallisesta oleilusta. Kirjatkin jäivät melkeinpä lukematta... Ensi kesänä onkin hieman erilaiset kuviot, sillä eräs minulle läheinen henkilö sai lapsen. Olen varma, että meikäläisenkin kesälomat saavat tästä lähtien hieman erilaisen twistin. :D Nyt keskityn syksyyn, joka tuo tullessaan mm. terassilasitusprojektin. Huoh!


(SIILINJÄRVI)

Paitsi, että tähän loppuun laitan tunnelmia Siilifolkista Siilinjärven torilta. Meno oli aika hurjaa - ainakin näin päiväsaikaan!

Täydellinen focaccia

Rupesinpas tänään himoitsemaan italialaisen ruoan kurssilla tehtyä focacciaa. Olen kerran aikaisemminkin tehnyt ko. leipää, mutta silloisella ohjeella tehty leipä ei ollut läheskään niin hyvää. Marttojen ohje on siis ylitse muiden! Tällä kertaa en tainnut ohjetta juuri tuunata. Tosin heti leipää syödessä mietin useita sovelluksia. Voipa olla, että eräs päätyy kokeiluunkin. ;) Jos joku tietää, mikä ruoka on meikäläisen mielestä ihan ykkönen, tietää kyllä myös, mitä kahta asiaa aion seuraavassa leivässä yhdistää. Tässä kuitenkin alkuperäinen ja todellakin täydellisen focaccian ohje.

Valmis focaccia vie kielen mennessään.

TÄYDELLINEN FOCACCIA

(pellillinen)

7,5 dl vettä

50 g hiivaa

1 rkl hienoa merisuolaa

2 rkl sokeria

1 rkl oreganoa

n. 15 dl vehnäjauhoja

1,5 dl oliiviöljyä

Pinnalle:

aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina

kivettömiä oliiveja

tuoretta rosmariinia

sormisuolaa reilusti ripotellen

oliiviöljyä maun mukaan (0,5-1 dl)

1. Sekoita hiiva, suola, sokeri ja oregano kädenlämpöiseen veteen. (Itse teen niin, että sekoitan hiivan vain osaan vedestä ja lisään liukenemisen jälkeen loput. Näin seos pysyy kädenlämpöisenä.)

2. Lisää joukkoon noin puolet jauhoista ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

3. Lisää oliiviöljy ja loput jauhoista vähitellen. Tarkoituksena ei ole erityisemmin vaivata taikinaa, vaan pelkkä sekoittaminen riittää. Taikinan tulee jäädä löysähköksi ja tarttuvaksi.

4. Levitä taikina reunalliselle pellille leivinpaperin päälle ja kohota kaksinkertaiseksi esimerkiksi kuumalla vedellä täydetyn tiskialtaan päällä liinalla peitettynä.

5. Töki sormella leipään koloja ja painele leipään tomaattisiivut ja oliivit.

6. Laita reikiin ja pinnalle tuoretta rosmariinia maun mukaan.

7. Ripottele pinnalle melko reilusti sormisuolaa ja valuta pinnalle oliiviöljyä.

8. Paista leipä +200 asteessa noin 30 minuuttia. Jos käytät kiertoilmaa, laske lämpötilaa noin 20 astetta.

Huomioita:

- Suolan määrä voi järkyttää. Se kuitenkin pitää paikkaansa.

- Leipä on parasta tuoreena dipattuna oliiviöljyyn ja/tai balsamicoon.

- Kuvasta ei huomaa, mutta leipä kohoaa sellaiseksi todella muhkeaksi. Uunipannu oli erittäin hyvä paistoastia.

- Sormisuola ei ole sama asia kuin karkea merisuola. Suosittelen ostamaan, jos sellaista ei ole koskaan käyttänyt. Toimii esim. lihan kanssa.

- Paistoin leipää noin 5 minuuttia pidempään. Kiertoilma ainakin omassa uunissani paistaa paremmin kuin perustoiminto.
- Tuunatahan voi. Esimerkiksi tuoreet tomaatit käyvät leipään todella hyvin.