Thaimaa (Mae Phim + Koh Samet)

Hyvä on näin yömyöhään kirjoitella, mutta ei tunnu päivisinkään olevan aikaa.
Nyt jotain pientä raporttia marraskuisesta reissustani.

Suuntasin siis ensin KLM:n lennoilla Bangkokiin. Vaihto oli Amsterdamissa, ja Schipholin lentokenttä osoittautui selkeäksi ja toimivaksi. Olin tyytyväinen KLM:ään lentoyhtiönä. Asiakas otettiin vastaan hyvin ja ruokakin oli mitä mainiointa. Suosittelen!

Siskoni oli ottanut töistä vapaata parin kuukauden ajaksi ja suunnannut Thaimaahan. Minut lomautettiin marraskuussa 10 päiväksi, joten lähdin itsekin katselemaan hieman parempia kelejä. Siskoni oli vuokrannut suomalaiselta mieheltä kaksion Mae Phimin kylästä, ja lähdinkin siskoni seuraksi sinne. Hän oli tilannut minulle kyydin Bangkokin lentokentältä Mae Phimiin, mutta ketään ei ollutkaan ennakkotiedoista poiketen vastassa. Ei se mitään. Englantia sönkkäämällä sain toisen kyydin ja pääsin kuin pääsinkin perille. Matka maksoi saman verran kuin aikaisemminkin oli sovittu eli 2000 THB. Huvitti kyllä olla yksin ison auton kyydissä. Olisi mahtunut kymmenen ihmistä lisää.



MAE PHIM

Googlettelemalla en saanut kohteesta kovinkaan paljon selville etukäteen. Mae Phim on pienen pieni kylä noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bangkokista. Khao Lakiin verrattuna Mae Phim on paljon pienempi mutta aidompi. Niin sanottuja turisteja ei juurikaan ole, vaikka länsimaalaisia paljon vastaan tuleekin. Alueella ei kovin monta hotellia ole, mutta vuokrattavia asuntoja ja taloja kyllä löytyy. Näiden vuokraajat ovat pääosin ruotsalaisia ja suomalaisia. Siksipä Avatara-talon vuokra-asunnoissa sai välillä puhua suomea ja höpöttää muiden sinne tulleiden kanssa. Ihan mukavaa sekin. Paikalliset myös olivat erittäin ystävällisiä ja sellaista "rahat pois turisteilta" -meininkiä ei ollut ollenkaan.

Avatara-huoneistot

Mitä tehdä?

Mae Phimin ranta on pitkä, muttei vedä vertoja valkeahiekkaisille paratiisirannoille Thaimaan eteläosissa. Ranta on kuitenkin siisti ja tyhjä. Viikonloppuisin paikalliset tulevat viettämään aikaa rannalle ja sen tuntumaan. He parkkeeraavat tien reunaan, huudattavat musiikkia ja ruokailevat piknik-tyyppisesti. Tämä melko vilkas tie menee rannan viertä pitkin. Samainen tie on asunnon ja rannan välissä, mutta matka rannalle ei ole kuin sata metriä. Tie ei häiritse mitenkään lomalaisen rauhaa.

Mae Phimin rantaa

Hieman kauempana (n. 2 km) Ban Phe:hen päin on Coca-cola Beachiksi nimetty ranta, jolta löytyy pari ravintolaa ja ilmaisia aurinkotuoleja. Mae Phimin rannalla kun ei rantatuoleja ole, niin mielellään sitä arskailee kivalla tuolilla hiekan sijaan. Rannalle pääsee lavataksilla lähes ilmaiseksi tai sitten pyörällä. Vuokrasimmekin pyörät pariksi päiväksi ja kävimme pyörälenkeillä. Myös matka Mae Phimin kylään taittui parhaiten pyörällä - onhan sinne noin 2 km:n matka Avatara-taloilta.

Coca-Cola Beach

Mae Phimissä ei sinänsä ole kauheasti tekemistä, joten se sopii parhaiten rentoutumiseen. Jos rannalla hiekan seassa oleminen kyllästyttää, voi aikaa viettää Avatara-talon kattoterassilla, jossa on uima-allas ja useita aurinkotuoleja. Aikaa on tehdä vaikka mitä. Itse kävin parikin kertaa hierojalla, koska hieronta ei maksanut juuri mitään; euroissa jo kympillä sai erittäin laadukkaan yli tunnin hieronnan. Hyvä hierontapaikka on Avataran ja kylän puolivälissä. Se näyttää vähän hökkeliltä, mutta hieronta siellä on erittäin laadukas. Kannattaa kokeilla thaihierontaa, jos sitä ei ole koskaan kokeillut. On länsimaiseen hierontaa verrattuna kovin erilaista.

Erittäin hyvä hierontapaikka

Ruoka oli Mae Phimissä erityisen hyvää! Kuten jo aikaisemmin sanoin, kylässä ei ollut rahastuksen meininkiä myöskään ruoka-asioissa.

Ravintolat

Poppies - Avatara-talojen naapuritalon alakerrassa oleva leipomo-konditoria. Kävin lähes joka aamu hakemassa sieltä lämpimän täytetyn sämpylän. Hinta oli vähän korkea, mutta laatu hyvä. Samasta paikasta sai myös erinomaista lounasta. Suosittelen ainakin annosta, jossa oli paistettua possua ja valkosipulia. Tämän söin haudutetun riisin kera.

Shade Tree - Harmi, että ehdimme käydä täällä vain kahdesti, sillä paikka on kylän paras. Sijainti on syrjäinen, joten vahingossa sinne ei eksy. Paikka löytyy, kun lähtee pikkutielle Sunshine-ravintolan kulmalta. Matka sivutietä pitkin paikan päälle ei ole pitkä. Perillä odottaa iloisin värilampuin koristeltu perheravintola (useat muut ravintolat olivat ulkomaalaisomistuksessa). Tilasimme vaikka mitä ja aina annokset olivat ihania. Kaiken lisäksi tämä oli ainut paikka, jossa sai alkupaloja ja jälkiruokahedelmiä ilmaiseksi ja vieläpä vilpittömästi. Eräänä iltana perheen omistaja vei meidät Toyotallaan takaisin asunnolle. Kuulostaa siltä, että yrittivät liikaa, mutta ei sinne päinkään. Halusivat vain aidosti palvella hyvin, sillä koko perheen elanto on riippuvainen ravintolasta. Missään muualla ei tällaista ollut! Suosittelen tilaamaan mitä vain, vaikkapa sipulirenkaita, salaatteja, kanavartaita, kevätkääryleitä, ribsejä...tai ihan thaikkuruokaa. Ruoat ovat edullisia, joten pöytään voi tilata useita erilaisia annoksia. Ihan harmittaa, että ei ole kuvia ruoista.

Tequila Sunrise - Tämä "keskustan" ravintola on suomalaisten suosiossa. En kyllä ihmettele, miksi. Tilasin siellä pihvin, ja se oli kyllä hyvä. Palvelu ei kuitenkaan ollut Shade Treen luokkaa. Siskoni kävi tässä ravintolassa syömässä muutaman kerran, ja joka kerta oli ollut hyvä paikka.

Sunshine - Tämä sijaitsee Avataran ja kylän keskustan puolivälissä, hierontapaikan naapurissa. Tilasin itse vaihteeksi pizzaa, ja se oli hyvää!

Buffalo Steakhouse - Avataran naapurissa. Sieltä sai todella ihanaa thaikkuruokasuosikkiani eli kanaa ja cashewpähkinöitä. Syön ko. ruokaa usein, mutta Buffalossa se oli kaikkein parasta. Muutkin ruoat tosin olivat hyviä.

Tienvarsikojut - Kannattaa käydä useammallakin tienvarsikojulla (sellaisia mopokojuja) ja katsoa tarjontaa. Suosittelen ainakin kanavartaita. Eikä maksa paljon.

Coca-cola beachin ravintola - Kun tulet rannalle, valitse vasemmalla sijaitseva ravintola. Saat hyvää thaikkuruokaa!

Kanaa ja cashewpähkinöitä Buffalossa

Paistetut nuudelit ja kanaa (Coca-Cola Beach)

Pihvi sinihomejuustokastikkeella Tequila-ravintolass

Liikkuminen

Jos et halua vuokrata pyörää, voit aina ajella lavatakseilla tai vuokrata mopon, johon mahtuu koko perhe. Me halusimme polkea, mutta jos polkeminen ei huvita, mopo voi olla hyvä vaihtoehto. Muidenkin mielestä on, sillä niitä mopoja vilisee tiellä paljon.

Tie kulkee rannan vierestä. Tätä pitkin pääsee kylän "keskustaan".

Ostokset

Ei mitään ihmeellistä ostettavaa. Pari pientä kauppaa, josta voi ostaa pieniä ruokatarvikkeita ja juomista. Suuremmat kaupat ovat Rayongissa, jonne tosin on hieman matkaa.

Rentoutumista rannalla (Coca-Cola Beach)

Vaikka kohde vaikuttaakin tylsältä, ei se sitä ole. Voisin hyvin heittäytyä irti arjesta uudelleen ja suunnata kohti Mae Phimiä. Kuukautta en jaksaisi olla, mutta kaksi viikkoa voisi mennäkin. Rentoa lomaa siellä voi viettää todella hyvin. Sinne kannattaakin mennä pian ennen kuin turistit valtaavat koko kylän. Nyt kylässä oli vielä rento ja aito meininki. Asuntoja voi katsella esim. täältä. Halvat lennot löytyivät Momondon kautta.




KOH SAMED / KOH SAMET

Mae Phimistä on lyhyt matka tälle kuuluisalle paratiisisaarelle. Ajoimme lavataksilla Ban Phen satamaan (n. 20 km Mae Phimistä), josta sai ostaa lippuja laivaan. Matka Koh Sametille kesti ehkä noin tunnin. Meidän olisi kannattanut hieman googletella ensin, sillä varaamamme hotelli olisi kuljettanut meidät omalla laivallaan ilmaiseksi, jos olisimme sen älynneet. Takaisin sentään tulimme "ilmaislaivalla".

Laiva vei meidät saaren suurimpaan satamaan, joka on pohjoiskärjessä. Sataman seutu näytti hyvin mielenkiintoiselta, sillä siellä oli jänniä pieniä kujia. Kun myöhemmin otimme taksin kohti saaren keskiosaa, ajellessa tuntui kuin olisi ollut vuoristoradassa. Taksi vei meidät keskelle ei-mitään. Sieltä sitten lähdimme rantaa kohti etsimään hotellia nimeltä Vong Deuan Resort. Eipä ollut siinä, mihin taksikuski osoitti. Jouduimme kävelemään rantaravintoloiden läpi ja vesirajaa pitkin hotellille. Olimme varmaan mokanneet siinä, että olimme kertoneet taksille rannan nimen - ja sen kun oli lähes sama kuin hotellin nimi.  Kyllä hotellille oikeasti vei ihan tie. Me tulimme rantaa pitkin reput selässä ja jalat märkinä.

Satamaa...

Hotellihuone oli paritalon puolikas.

Hotellin paras paikka: uima-allas

Rahastusta, rahastusta. Oikeastaan se alkoi jo satamassa, kun piti maksaa melko suuri satamamaksu. Myöhemmin meiltä perittiin luonnonpuistomaksu ja hotellikin olisi perinyt ylisuuren takuumaksun, mutta eihän meillä sellaisia rahoja ollut mukana. Olimme varautuneet vain kahden vuorokauden kuluihin. Hotelli oli melko keskinkertainen mutta sitäkin kalliimpi (verrattuna Thaimaan hintatasoon). Hotellihuone oli melko siisti, mutta hotellin alue oli sitä vastoin hieman epäsiisti. Hotellin ruoka oli vähän tylsää ja mautonta sekä aamiainen melko tavallinen. Kun illastimme rannassa eräässä ravintolassa, ruoka oli ylihintaista ja mautonta. Ainut positiivinen ruokakokemus olivat banaaniletut - niitä kun ei Mae Phimistä saanut. Koh Sametin ranta oli ainakin Vong Deuanin kohdalla (Vong Duen beach) melko roskainen ja aurinkotuoleja oli vain muutamalle. Hiekka ei ollut liidunvalkoista vaan ihan tavallista. Näin laivasta pari muutakin rantaa saaren pohjoisosasta, mutta eivät kyllä nekään vaikutusta tehneet. Olettaisin, että rannat ovat ehkä saaren eteläosissa parempia.  Paratiisisaarta katsomaan ja ihastelemaan tullut saattaa pettyä pahasti, kun Koh Sametille saapuu. Me petyimme myös silloin, kun meitä syytettiin varastamisesta. Olimme muka juoneet Fantan minibaarista. Muuten hyvä, mutta emme olleet.

Ranta ei ollut erikoinen.

Ravintolat olivat ihan rannassa.

Olihan siellä jotakin hyvääkin. Aivan vesirajassa sijaitsevat lukuisat ravintolat poikkesivat aikaisemmista paikoista. Saaren pienet kujat olivat mielenkiintoisia ja paikasta jäi sellainen jännä fiilis. Olimme tosiaan saarella vain yhden yön, joten ihan kaikkia parhaita puolia en varmasti tiedäkään. Silti jäi fiilis, että saari on melkoinen turistirysä, hieman likainen ja kulahtanut paikka. Turisti on siellä todellakin vain turisti. En ehkä viihtyisi paria päivää pidempään.

Mohitoa rannassa!

Seuraavassa postauksessa aion kertoa Bangkokista ja miten sinne pääsi Mae Phimistä. Emme nimittäin menneet taksilla...