Minus Tion Little Saturday -lehtitelineet

Olin useasti käynyt Finnish design shopissa katselemassa lehtitelineitä. Kaikkein eniten olin kiinnostunut Minun Tion Little Saturday -lehtitelineistä, sillä ne kävisivät loistavasti asuntoni pienen käytävän seinälle.

Viime kuussa toteutin unelmani. Tilasin kermanvalkoiset telineet (yksi pakkaus sisältää kaksi kappaletta), vaikka alun perin olin tykästynyt mustiin. Syynä oli, että mustaa ei käytävällä muuten ollut. Kontrasti olisi ollut liian voimakas ja lehtikään ei olisi niin hyvin telineestä erottunut. Valkoinen kävisi hyvin myös käytävällä koristeena olevien puunväristen naulakoiden viereen.

Toinen telineistä ja Imagen uusin numero

Telineissä olisi tilaa useammallekin lehdelle.

Ja olen tyytyväinen! Laitan telineisiin yleensä Imagen kaksi uusinta numeroa. Pidän lehdestä siis sisältönsä kuin kansiensakin takia. Harvemmin lehti pääsee sisustuselementiksi, mutta nytpä pääsee.

Telineet on aseteltu päällekkäin.

Valkoinen teline erottuu hyvin tummasta kannesta.

Lisää tilaamistani lehdistä hieman myöhemmin...

Mummi ja Minä -pesuaineet

Näin ystäväni luona ensimmäisen Mummi ja Minä -yleispuhdistusaineen. Olin myyty. Ihana pakkaus ja sitäkin ihanampi tuoksu. Päätin siis hankkia tuotteita kotiini.

Mummi ja minä -tuotteet: astianpesuaine, siivoussuihke, yleispuhdistusaine sekä käsienpesuaine

Tuoksut: mansikkamarenki, polkkakarkki, sitruunasooda ja lakritsipommi

Mummi ja Minä -tuotteet keittiössä

Itselläni on käytössä yleispuhdistusainetta lukuun ottamatta kaikki muut. Tuoksuista olen testannut kaikkia, mutta erityisen ihastunut olen ollut polkkakarkkiin ja lakritsipommiin.

Sydäntäni lämmittää tuoksun ja pakkauksen lisäksi se, että tuotteet ovat ekologisia ja ei eivät sisällä zeoliittiä, fosfaattia, keinotekoisia väri-, hajuste- tai säilöntäaineita. Tuotteet on valmistettu kasviperäisistä, uusiutuvista raaka-aineista, jotka hajoavat luontoon täysin. Pesuaineiden yhtään raaka-ainetta ei ole testattu eläinkokeilla, ja myös vegaanit voivat niitä käyttää. Tuotteet on myös valmistettu Suomessa.

Lisätietoa: http://mummijamina.blogspot.fi

Mistä niitä sitten saa?

Olen omat Mummini ostanut Hyvinvoinnin Tavaratalosta netistä. Mummi ja minä -tuotteet kuuluvat myös muuramelaisen Annival Interiorin valikoimiin. Tuotteet ovat ehkä hieman hinnakkaita, mutta kyllä ne sitten ovat riittoisiakin. Ja hyvä mieli tulee, kun tuotteet ovat oikeasti ekologisia ja tuoksuvat hyvältä. Käsiäkin tulee pestyä paljon useammin kuin ennen.

Tämä postaus menee nyt vapaa-aikakategoriaan, sillä tuotteiden tilaaminen netistä, siivoaminen ja vaikkapa korujen tekeminen tapahtuvat aina vapaa-ajalla.

Macarons, macaronit

Katselin viime talvena kaikki mahdolliset ruoka- ja leivontaohjelmat. En pidä itseäni kummoisena kokkina tai leipurina, mutta silti olen kiinnostunut varsinkin ruoanlaitosta. Talven aikana kiinnitin huomiota sellaiseen seikkaan, että lähes joka ohjelmassa jossain vaiheessa tehtiin macaroneja. Ja vielä enemmän kiinnitin huomiota siihen, että niiden aina mainittiin olevan erittäin haastavia tehdä. Päätin siis kokeilla. Etsin netistä ohjeita, ja niitä yhdistelemällä tein ensimmäiset mantelileivokseni.

Macarons (n. 20 kpl)

100 g mantelijauhoa tai -jauhetta (mielestäni jauheesta tulee paremmat leivokset)
180 g tomusokeria
2 kananmunanvalkuaista
Dr. Ötkerin nestemäistä elintarvikeväriä

1. Sekoita mantelijauhe ja puolet tomusokerista keskenään.
2. Vatkaa toisessa kulhossa valkuaisia hetki. Lisää elintarvikeväriä melko runsaasti. Ota huomioon, että väri vaalenee vielä varsin paljon. Jatka vatkaamista. Tuloksen tulisi muistuttaa jota kuinkin Fairy-vaahtoa.
3. Lisää tomusokeri parissa erässä. Jatka vatkaamista, kunnes seos muistuttaa "tymäkkää" partavaahtoa. Vaahdon pitää pysyä jämäkästi kulhossa, kun sen kääntää ylösalaisin. Jos väri on liian vaalea, voit tässä vaiheessa vielä lisätä elintarvikeväriä.
4. Lisää mantelijauhe-tomusokeriseos nuolijalla käännellen. Ote saa olla voimakas, mutta tahdin tulisi olla rauhallinen. Taikina on valmista, kun nuolijasta taikinan pinnalle laitettu taikinakökkäre liukenee noin 10 sekunnissa. Taikina ei saa olla liian löysää tai paksua. Ota huomioon, että taikina löysistyy jokaisella kääntelykerralla.
5. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota pellille pyöreitä kasoja. Taikina leviää, joten kasan koko voisi olla 2 euron kolikon luokkaa. Kopauta peltiä, niin mahdolliset kasojen huiput tasoittuvat ja ilmakuplat häviävät. Annan pohjien levätä noin puoli tuntia huoneenlämmössä, jotta pinnasta tulee nahkamainen. Tämä varmistaa, että macaronit saavat uunissa rapean pinnan.
6. Paista pohjat 150-asteissa uunissa keskitasolla noin 10-12 minuuttia. Itse paistan pohjat aina yhden tason ylemmällä, sillä uunissani on todella tehokas alavastus. Anna pohjien jäähtyä pellillä tovi, jonka jälkeen siirrä ne sitten leivinpaperin avulla tasaiselle alustalle jäähtymään.
7. Täytä macaronit haluamallasi täytteellä. Parhaimmillaan macaronit ovat seuraavana päivänä.

Macaronipohjat paistamisen jälkeen. Jos haluat tasaisemmat pinnat, siivilöi jauhe.

Olen kokeillut kahta täytettä, jotka molemmat ovat olleet aivan loistavia.

Lakritsitäyte mustiin/harmaisiin macaroneihin:

1,5 dl kuohukermaa
14 palaa Porvoon lakritsia
1 tl hunajaa
60 g valkosuklaata (esim. Pandan)

1. Lämmitä kuohukermaa ja lakritsipaloja miedolla lämmöllä. Älä päästä liian kuumaksi, sillä seos leikkaantuu helposti.
2. Kun seos on lähes tasaista (pienet palat lakua eivät haittaa), lisää hunaja seokseen ja nosta kattila liedeltä. Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja lisää joukkoon. Itse en tykkää leivontaan tarkoitetusta sitruunalla maustetusta valkosuklaasta, mutta voihan siitä moni tykätäkin. Suosin siis yleensä Pandan tai Maraboun suklaata.
3. Sekoita tasaiseksi ja laita kylmään.

Vadelmatäyte:

100 g vadelmia
Dansukkerin hillo-marmeladisokeria ohjeen mukaan (n. 33 g)

1. Sekoita marjat ja hillo-marmeladisokeri kattilassa.
2. Kuumenna hitaasti kiehuvaksi ja keitä 3-5 minuuttia sekoittaen. Kiinteiden marjojen keitto aika on 5-10 minuuttia.
3. Anna jäähtyä noin 15 minuuttia välillä sekoittaen. Kuori vaahto.
4. Siirrä jääkaappiin.

Macaronien tekeminen on ihan älyttömän helppoa! Olen tehnyt viisi kertaa onnistuen joka kerta. Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvia punaisista leivoksista.

Macaronit lasipurkissa

Macaronit säilyvät parhaiten jääkaapissa lasipurkissa, mutta mikä tahansa tiivis rasia käy. Pohjat voi pakastaa ilman täytettä, mutta kyllähän ne silloin parhaan makunsa kadottavat.

Täydelliset hampurilaispihvit

Joskus yksinkertainen on sitä parasta. Niin on ainakin silloin, kun puhutaan hampurilaispihveistä. Jos haluat täydellisen ja ravintolakokemusta vastaavan hampurilaisen eteesi, panosta pihviin. Käytän itse Tammisen rotukarjanjauhelihaa, sillä siinä on sopivasti rasvaa ja liha on yksinkertaisesti hyvää. Isojen kauppojen lisäksi kyseistä lihaa saa ainakin Lidlistä. Jauhelihan tulee olla tarpeeksi rasvaista (ei mitään kevyttuotteita!), jotta pihvi pysyy kasassa ja muutenkin onnistuu.

Tarvitset:
400 g naudan jauhelihaa (ei kevyttä)
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria rouhittuna
paistamiseen voi-öljyseosta

Kumoa jauheliha kulhoon ja ripottele samalla mausteet tasaisesti jauhelihan molemmin puolin. "Muussaa" jauheliha melko tasaiseksi mössöksi. Muotoile kolme pihviä painelemalla tiukasti muotoonsa. Voit estää pihvin leviämisen esimerkiksi kädensyrjällä. Sitä on muutenkin hyvä pitää esteenä, kun painelet jauhelihaa tiiviiksi. Erillisiä muotteja ei tarvita.

Itse olen tässä vaiheessa nostanut pihvit jääkaappiin, mutta toki ottanut lämpimään hyvissä ajoin ennen paistamista.

Paista tai grillaa pihvit molemmin puolin voi-öljyseoksessa. Paistamisen alkuvaiheessa voit hieman painaa pihvejä, jotta ne pysyvät halutussa muodossa. Kasassa ne kuitenkin ihan varmasti pysyvät.

Paras hampurilainen syntyy, kun on itse tehnyt sämpylät ja majoneesit. Tällä kertaa oikaisin ja käytin valmiita ja isoja Pirkka-hampurilaissämpylöitä sekä Pirkka-aiolia ja Pirkka-paprikamajoneesia. Hampurilaisessa on täydellisen pihvin ja kastikkeiden lisäksi salaattia, pekonia, ananasta, paistettu kananmuna, cheddaria, ketsuppia, maustekurkkuviipaleita, tomaattia ja sipulia. Ei ole illalla nälkä, kun päivällä tuollaisen syö.

Suosittelen kokeilemaan!

Täydellinen pihvi tekee hampurilaisesta täydellisen

Sohvapöytä pottulaatikosta

Olin ihastunut Emilian kuormalavapöytään, joten päätin itsekin tehdä hieman vastaavan eurolavoista. Raahattuani vanhempieni luo ison lavan, en kuitenkaan nähnyt sitä omassa olohuoneessani. Jotenkin tuntui, että lava ei olisi edes ollut sopiva tupaani. Päätin siis laittaa eurolavan palasiksi ja tehdä vanhoista laudoista jotakin uutta. Lähdin etsimään vanhempieni navetasta tykötarpeita. Niiden edessä oli ukin tekemä pottulaatikko - ja siitähän se idea sitten syntyi.

Löysin navetasta pottulaatikon.

Pottulaatikoita oli useita, joten otin yhden niistä sohvapöydäksi. Pesin laatikon, laitoin pyörät alle (n. 20 euroa) ja tilasin lasin (n. 30 euroa). Lasin alla laatikon reunoissa on imukupit, jotka pitävät lasin jokseenkin paikoillaan. Aluksi meinasin laittaa laatikon väärin päin pöydäksi ja lasin pohjan päälle, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin. Googlettemalla selvisi, että muutamia pottulaatikkopöytiä on tehty, mutta oikein päin laatikkoa ei pöydäksi ole tietääkseni laitettu. Ja onhan sinne lasin alle kiva laittaa tavaroita esille!

Lasin alla on imukupit.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Mietin kyllä, että isompi pöytä olisi ollut vielä parempi, mutta voihan sitä jossain vaiheessa halutessaan yhdistää kaksi laatikkoa pitkältä sivulta toisiinsa.

Pottulaatikkopöytä käy hyvin myös moderniin sisustukseen.

Vanhasta ikkunasta sisustuselementti

Olin jo puoli vuotta tuijotellut makuuhuoneen tyhjää seinää. Vastakkaisesta tehosteseinästä (kuvassa) olen kyllä tykännyt, mutta toinen seinä on vain valkoinen. Kun lattia on lähes valkoista laminaattia ja vaatehuoneen ja kaapiston liukuovet ovat valkoiset (yksi ovi on vaaleaa puuta), alkaa valkoinen ja iso, tyhjä seinä ahdistaa.

Tehosteseinä näkyy päädyn takaa. Sängyn lakanat ovat Ikeasta. Suosittelen! Ovat kyllä ihanan pehmeät.

Mietin pitkään, mitä seinälle laitan. Olin menossa ostamaan Metsänkylän navetasta keittiön seinälle vanhaa ikkunaa koristeeksi, mutta mukaan tarttuikin isompi ikkuna, joka ei keittiöön käynyt. Keksin kyllä oitis, että makuuhuoneeseen ikkuna kävisi, mutta ei sellaisenaan. Jos ikkunaan ei keksi mitään erikoista, se ei valkealla seinällä valkeine karmeineen näytä oikein miltään. Kävin katsomassa tapetteja - ja niinhän se löytyi! Ihastuin valkoiseen tiiliseinätapettiin (K-Rauta), jota sain ostettua haluamani metrin pätkän koko rullan sijaan. (Tässä vaiheessa kiitos K-Rauta Palokan ihanalle myyjälle!) Itse ikkunalle en tehnyt pesua kummempaa, sillä halusin ajan näkyvän ja rosoisuus muutenkin sopii asuntooni. Niinpä laitoin nastoilla tapetin kiinni karmeihin ja nyt ikkunasta pilkistää "tiiliseinä". Näyttää mielestäni varsin kivalta, vaikka kiinnitinkin ikkunan seinään kolmella koukulla. Toisaalta koukkuihin voi ripustaa joskus jotain, jos ikkuna alkaa kyllästyttää.

Siinä se sitten  on!

Montenegro (Budva, Kotor)

Jostakin on matkajututkin aloitettava. Ajattelin kertoa ensiksi Montenegron-reissusta heinäkuussa 2008. Olimme ystäväni kanssa tuolloin Aurinkomatkojen pakettimatkalla ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin olimme tutustuneet Finnmatkoihin ja Fritids resoriin.

Lento laskeutui Kroatian Dubrovnikiin. Emme nähneet kaupungin ihanaa keskustaa, vaan matkasimme bussilla Montenegron rajalle ja sitten Kotorinlahden kautta Budvaan. Budvassa vietimme aikaa viikon, mutta kävimme välillä mm. Kotorissa. Budva oli paikkana hyvä, vaikkakin turisteille palveluja oli melko vähän. Esimerkiksi tuolloin ei ainakaan yöelämä ollut kovinkaan villiä.

Kotorin "portti"

Kotorin kadut

Kotorin rakennuksia

Kotorin kirkko

Riviera lukee...liekö ollut hotelli? (Kotor)

Merivesi oli kirkasta, sillä seisoessa kaulaa myöten meressä näki jopa omat varpaansa. Paras ranta löytyi keskustan vanhan kaupungin suunnalta, kun tietä jatkoi oikealle, kulki sillan ali ja lähti myötäilemään rantaviivaa kallioita pitkin. Uida piti kuitenkin kengät jalassa, sillä meressä oli nähty merisiilejä.

Rannalle menossa (Budva)

Budvan vanha kaupunki on näkemisen arvoinen. Hetken aikaa tuntuu kuin tosiaan olisi keskiajalla. Ruoka oli erittäin hyvää. Erityismaininnan saavat letut, joita myydään omissa kioskeissaan. Täytteet saa valita itse. Keskustan alueelta saa niin pizzaa kuin hampurilaisiakin pihviä unohtamatta. Paikallisia erikoisuuksia ei juuri ollut. Jäätelö oli Montenegrossa ihanaa!

Budvan vanha kaupunki

Rantanäkymää

Jännitystä elämään saimme, kun metsäpalo syttyi hotellimme lähellä. Emme uskaltaneet nukkua koko yönä, sillä pelkäsimme, että palo leviää alas rinteiltä. Sammutustyöt kestivät koko yön. Joku oli rannalla heittänyt tupakantumpin kuiviin puihin, jotka olivat sitten syttyneet. Meillä oli lähtö kotiin aamulla, joten pelkäsimme, ettemme pääse lähtemään kotimatkalle.

Metsäpalo lähestyy

Pääsimme kuitenkin lentokentälle, mutta matkalla näky oli karu. Muutenkin matka kesti pitkään, sillä Kroatian rajalla oli ruuhkaa. Olisi parempi, jos olisi lennetty suoraan Kroatiaan. Toisaalta matkalla näki aivan huikeita maisemia!

Suosittelen kohdetta niille, jotka kaipaavat vähän erilaista perinteisten turkkien ja kreikkojen rinnalle.   Lämpöä piisasi eikä satanut kertaakaan. Lämpötila oli yli 30 astetta koko lomamme ajan. Mitään moittimista en keksi, mitä nyt retkikohteita olisi voinut olla enemmän.

Naudan ulkofilettä, Aura-juustokastiketta ja bbq-kasviksia

Ostin kesäkuun alussa kaasugrillin. Tai en ostanut. Minulla on niin ihana kummitäti, että sain grillin tuparilahjaksi. Koska grilli ostettiin Savosta, en täällä Keski-Suomessa kotonani päässyt ihan heti grillaamaan, sillä grilli odotti pitkään roudaamista. Heinäkuun lopussa vihdoin sain grillin kotiin. Päädyin ostamaan viiden kilon komposiittipullon, vaikka teräksisestä olisin tykännyt enemmän. Komposiitin etuna on kevyempi paino, mutta jotenkin minä luotan jykeviin teräspulloihin enemmän.

Grilli on Barbec Terrace 3 -merkkinen. Ei sikakallis, mutta ei mikään rihvelikään.

Ensimmäisenä testailin Hiillos-makkaroita. Ne nyt eivät tietääkseni ole kenelläkään pilalle menneet, joten päätin nostaa rimaa korkeammalle. Paiskittuani pari viikkoa töissä päätin juhlistaa tätä viikonloppua kunnon pihvillä. Ostin Seppälän Citymarketista lihatiskiltä naudan ulkofilettä pihveiksi leikattuna. Olen ollut tyytyväinen muutenkin viime aikoina ko. kaupan palveluun. Nykyään heillä on salaattibaarikin, josta voi koota itse salaattinsa. Ja minä kokoan lähes päivittäin.

Otin lihat huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen grillaamista. Ennen sitä tein bbq-kastikkeen seuraavista aineista: ketsuppi, soijakastike, fariinisokeri, ananasmehu, tomaattipyre, tabasco, chilijauhe, punaviinietikka. En osaa määriä sanoa, mutta kokeilemalla tulee hyvä! Keitin kastiketta tovin kasaan. Leikkasin paprikan ja sipulin (yhden hengen annos) isoiksi paloiksi ja kaadoin päälle jäähtynyttä kastiketta. Käärin seoksen folionyyttiin ja laitoin grilliin. Grillasin melko kuumalla noin 15 minuuttia välillä nyyttiä käännellen. Tässä vaiheessa laitoin pihvitkin paistumaan. Olen itse mediumin ystävä, joten paistoin molempia puolia pari-kolme minuuttia erittäin kuumalla parilalla. Lisäsin suolaa ja mustapippuria päällimmäiselle puolelle ennen kääntämistä sekä kääntämisen jälkeen. Laitoin pihvit vetäytymään folioon ja lähdin sisään tekemään kastiketta. Aura-juustokastikkeen olen useasti tehnyt ruokakermasta (nyt 2 dl) ja sopivasta määrästä Aura-murua (vähän alle 100 g). Keittelin kastikkeen kasaan, hain pihvit ja kasvisnyytin ja aloin syömään. Ja kyllä maistui! Ja nyt kahden testaamiskerran jälkeen grilli on osoittautunut varsin hyväksi.

Naudan ulkofilettä, Aura-juustokastiketta ja bbq-kasviksia

Eamesin DSW-tuolit

Kun muutin nykyiseen asuntooni, ajattelin samalla ostaa jotain, mitä olin jo pitkään halunnut. Niinpä kävin useaan otteeseen Vepsäläisessä kokeilemassa ja ihailemassa Eamesin DSW-tuoleja. Kyseiset tuolithan ovat ensimmäiset massatuotetut muovituolit, joita alettiin valmistaa vuonna 1950.

Eamesin DSW-tuolit (valkoinen + vaahtera)

Vepsäläisellä tuolit olisivat maksaneet noin 430 euroa kappaleelta. Laskeskelin mielessäni, että budjettini ei kyllä millään riittäisi neljään tuoliin.

Päädyin selailemaan saksalaisia verkkokauppoja ja luin niistä arvosteluja. Paljon kehuja olivat saaneet niin Connox kuin Smowkin. Päätin tilata kokeeksi Connoxilta kaksi tuolia, jotka maksoivat hieman alle 300 euroa kappaleelta kotiinkuljetettuna. Alle viikon päästä tuolit olivatkin tulleet Postiin, josta kävin ne hakemassa. Olin pettynyt siihen, että Posti oli kerran käynyt ovellani, mutta kotiinkuljetus olikin sen jälkeen maksullinen. Enhän minä päivällä aina kotona ole! Niinpä kuskasin tuolit kotiin pienellä autollani yksi kerrallaan.

Päätin tilata kaksi tuolia lisää, sillä ensimmäinen kokemus oli ollut hyvä. Connoxilta olivat tuolit loppu, joten päädyin Smow-nimiseen verkkokauppaan. Hinta oli ehkä kympin enemmän per tuoli, mutta tälläkin kertaa tuolit tulivat alle viikossa.

Kaikin puolin Saksasta tilaaminen oli helppoa ja turvallista. Tilaan kyllä jatkossakin, jos tarvetta tulee.

Nyt olen onnellinen aitojen Eamesien omistaja. Olen ollut tuoleihin todella tyytyväinen.

Näkymä sohvalta. Lisää asiaa luvassa mm. tauluhankinnan tiimoilta.

Kaksio 55 m2

Tervetuloa blogiini!

Ajattelin ihan ensin esitellä asuntoa, joka ei enää ole minun. Ostin kyseisen kerrostaloasunnon ensiasunnoksi vuonna 2009 ja asuin siellä kolmisen vuotta. Vaikka nykyään asustelen jo rivarissa, mieleeni jäi useita yksityiskohtia entisestä asunnostani. Materiaalivalintoihin sain vaikuttaa, joten suunnittelin värimaailman ihan itse. Enää en valinnoistani tykkää, sillä olen nykyään valkoisen koulukunnan tyttösiä. Tässä kuitenkin jotain kuvia.

Parvekkeen pinkki ja turkoosi maailma

Parveke oli kyllä ihana - parvekkeeksi. Nykyään kaipaan sitä, että pääsen ovesta ulos. Parveke oli siitä hieno, että näkymät olivat kahteen suuntaan ja muodoltaan se oli "putkilo". Tykkäsin erityisesti pinkin ja turkoosin yhdistelmästä.

Econ apinatapetti

Halusin asuntooni jotain erikoista, joten käytävän 1,5 metrin levyistä seinää koristi apinatapetti. Tapetti oli Eco-sarjaa, mutta sitä ei enää saa mistään. Onneksi säästin yhden rullan.

Olohuone

Olohuone oli melko iso, vaikkakin minun tavaramäärälleni turhan pieni. Lattia oli tummanruskeaa laminaattia (Upofloor) ja seinässä harmaata maalia (Tikkurila). Seinällä komeili Jukka Rintalan sisustustarra. Niitä saa edelleen Art4u-nettikaupasta. Vitriinin takana näkyy myös tapetti, jota ei enää mistään saa.

Näkymä keittiöstä

Keittiö oli ns. omassa rauhassa, mutta kuitenkin yhteydessä olohuoneeseen. En tykännyt perinteisistä liesikuvuista, vaan tilasin rosterisen Frankelta. Keittiö on Petra-keittiön perusmallistoa.

Olohuone ja ruokailutila

Kyllä oli pinkkiä ja turkoosia! Sohva (Askon) oli tuolloin vielä varsin jees, mutta alkaa nyt olla jo hieman lässähtänyt ja kulunut.

Makuuhuoneen ihana ovi (pahoitteluni kuvanlaadusta)

Makuuhuoneen ovi! Tuota on ikävä!

Makuuhuone ja ryppyinen päiväpeitto ;)

Makuuhuoneessa oli yllättäin tapetti, joka on jo kadonnut markkinoilta. Lamppu oli Ikeasta.

Lukunurkkaus

Lukunurkkauksessa oli Askon lepotuoli ja Barbapapa-hahmo. Molemmat siirtyivät mukanani uuteen asuntoon.

_____________________________________________________________________________________________


Niin vain kävi, että nykyään majailen hieman isommassa rivarissa. Lisää juttuja rivariasumisesta myöhemmin.