perjantai 29. toukokuuta 2015

Pellillinen pizzaa (pekoni-bbq ja jauheliha-pepperoni)

Ja taas pääsin pizzahommiin. Huomenna juhlimme loman alkamista nyyttäriperiaatteella. Koska en osannut päättää, millaisen "peltipizzan" teen, päätin tehdä toiseen reunaan toista ja toiseen toista. Toinen puoli pizzasta oli pekoni-bbq ja toinen jauheliha-pepperoni. Ohessa on vähän tarkemmin selitetty, mitä ihmettä pizzoihin nyt tulikaan.

Kaksi pizzaa samalla kerralla

PELLILLINEN PIZZAA

Pohja:

1,5 dl kädenlämpöistä vettä
1/3 pkt tuorehiivaa
reilu 0,5 tl suolaa
2 rkl huoneenlämpöistä rypsiöljyä
ripaus sokeria
3-3,5 dl durumvehnäjauhoja

Varaa juustoraastetta 400-500 g.

1. Tee ensin pohja. Liuota  hiiva 1 dl:aan kädenlämpöistä vettä. Lisää suola ja loput vedestä.
2. Lisää öljy ja sokeri.
3. Lisää jauhoja hiljakseen. Kun koostumus on sopivan napakka ja taikina irtoaa käsistä, on taikina valmis. Alusta hyvin saadaksesi sitkon.
4. Kohota vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.
5. Valmistele sillä aikaa pizzojen täytteet.

PEKONI-BBQ-PIZZA

Täytteet:

bbq-kastiketta (ks. ohje täältä)
Valion Pizzajuustoraastetta
vajaa pkt HK:n pekonia paistettuna
1/4-1/2 punasipuli suikaleina
vajaa 1/2 purkkia ananaspaloja
Apetina salaattijuustokuutioita (paprika) murskattuna

JAUHELIHA-PEPPERONIPIZZA

Täytteet:

pizzakastiketta (paseerattua tomaattia, Pirkan mietoa tacokastiketta, mustapippuria, oreganoa, basilikaa, suolaa, sokeria)
1/4 punasipuli hienonnettuna
200 g naudan jauhelihaa
pari rkl Santa Maria Taco-mausteseosta
suolaa maun mukaan
1-2 rkl kermaviiliä
Valion Pizzajuustoraastetta
Saarioisen pepperonimakkaraa
keltaista ja punaista paprikaa viipaloituna
vajaa 1/2 prk ananaspaloja
Aura-juustomurua

1. Tee pizzakastike. Itse käytin pari desiä paseerattua tomaattia ja suunnilleen saman verran tacokastiketta. Mausteita lisäsin oman makuni mukaan.
1. Paista jauheliha ja sipulit toisessa pannussa. Kun liha on ruskistunut, lisää tacomauste ja suola. Maista. Lisää kermaviili.
2. Paista toisessa pannussa pekonit. Laita pekonit kylmälle pannulle ja paista rapsakoiksi.
3. Pilko punasipuli (jos et ole sitä jo tehnyt) ja paprika viipaleiksi. Valuta ananasmehu purkista.
4. Ota loputkin tarvittavat aineet esille.

Pizzan täyttäminen:

1. Kauli taikina leivinpeprin päällä pellin kokoiseksi.
2. Levitä toiselle puolelle bbq-kastiketta ja toiselle pizzakastiketta.
3. Levitä pizzakastikkeen puolelle jauhelihaa.
4. Ripottele juustoraaste (itse käytin tässä vaiheessa 400 g pussin).
5. Levitä bbq-puolelle pekonit, punasipulisuikaleet ja ananaspaloja. Murustele päälle salaattijuustoa.
6. Levitä pizzakastikepuolelle pepperonimakkaraa, paprikasuikaleita ja ananaspaloja sekä Aura-juustoa.
7. Lisää juustoraastetta myös päälle.
8. Paista +250 asteessa noin 12-15 minuuttia. Itse käytin kiertoilmaa eli paistoin pizzan +225 asteessa ja loppuvaiheessa käytin kiertoilman lisäksi alalämpöä.
9. Leikkaa pizzahyrrällä paloiksi, kun pizza on hieman jäähtynyt.


Jauheliha-pepperoni
Pekoni-bbq

Olen lopputulokseen ja molempien pizzojen makuun äärimmäisen tyytyväinen. Tosin bbq-pizzassa on niin voimakas maku, että hyvin perinteinen jauheliha maistuu kovin laimealta sen jälkeen. Kannattaakin popsia jauhelihapizzaa ensin. Pitänee tehdä toisenkin kerran - molempia!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Turkki (Gümbet, Bodrum, Marmaris, Icmeler) ja Kreikka (Kosin kaupunki)

Hirvittävä matkakuume! Julkaisen siis tuskissani tarinoita vanhoista reissuista...

Toisen matkani Turkkiin tein vuonna 2003 ystäväni kanssa. Olin ollut niin innoissani Alanyan-reissusta kesää aikaisemmin, että Turkkiin oli ihan pakko päästä. Niinpä suuntasimmekin Turkkiin - tosin tällä kertaa eri kohteeseen, Icmeleriin Marmariksen lähelle.

TURKKI (ICMELER, MARMARIS)

Icmelerin ranta

Reissusta on jo jonkin verran (eli koko elämä melkein) aikaa, joten valokuvamateriaali on melko kökköä. Muistikin on jo sen verran tyhjentynyt, että ihan kaikkea en muistakaan. Pyrin kuitenkin kirjoittamaan jotain molemmista kohteista.

Hotelli hieman kaukaa...

Majoituspaikkamme oli siis Icmelerin puolella huoneistohotelli Maricya. Hotelli on rankattu huimasti kahden tähden hotelliksi, mutta oli iloinen yllätys. Saimme oikein viihtyisän kattohuoneiston - tosin parvekkeelta ei sitten minnekään nähnytkään. Hotelli oli siisti ja viihtyisä. Varsinkin uima-allasalueella ja baarin puolella viihdyimme oikein hyvin. Aamiaista hotellista ei tuolloin saanut, joten ostimme aamiaistarvikkeet kaupasta tai sitten suuntasimme naapurihotelliin aamiaiselle. Hotellin sijainti oli hyvä, joten Icmelerin rantaan oli melko lyhyt matka.


Rantaelämää!

Icmeler on rauhallinen ja perheillekin sopiva kohde. Ranta on oikein hyvä hiekkapohjainen ranta, mutta melko pieni. Hyvin sinne heinäkuun tungoksessa kuitenkin mahtui. Lomapaikan keskustassa on lukuisia hyviä ravintoloita ja pieniä kauppoja. Yökerhot ja muu hurjastelu löytyvätkin sitten Marmariksesta.

Marmariksen baarikatu

Palavat drinkitkin saimme!

Marmaris on perinteinen ja vanha Turkin lomakohde, mutta ei mitenkään erityisen kulunut ja tylsä sellainen. Ravintoloita on moneen makuun ja keskustasta löytyy jopa isohko baarikatu. Ketjuravintolat löytyvät Marmariksesta, eivät Icmeleristä. Icmeleristä pääsee Marmarikseen dolmuksella tai vaikkapa ihanalla puuveneellä. Jos bilejalkaa oikein vipattaa, pääsee Marmariksesta takaisin Icmeleriin taksilla. Hinta kannattaa tosin sopia etukäteen. Vaikka Marmaris onkin vilinää täynnä, sopii sekin ihan kaikenlaisille matkaajille. Silti kallistuisin Icmeleriin, sillä siellä on parempi ranta heti keskustassa. Niin, ja Marmarikseen pääsee erittäin kätevästi.

Retkellä vesipuistossa

Sieltä sitä tullaan!

Valitsipa kumman kohteen tahansa, on lomakohde täynnä tekemistä. Kannattaakin osallistua retkille, jolloin näkee muutakin kuin turistivilinää. Kannattaa myös testata vesipuisto ja turkkilainen sauna. Ruoista kannattaa testata kyllä ihan kaikkea, sillä Turkissa ruoka on hyvää - tilasipa mitä tahansa.

TURKKI (GÜMBET, BODRUM)

Gümbet hotellin allasalueelta kuvattuna

Korkkasin vielä yhden paikan Turkissa muutama kesä sitten. Matkasta jäi vähän huono maku, sillä seura ei ollut parhain ja hotellikin ötököiden vallassa.

Hotellin allasalueelta oli kivat näkymät.

Aloitetaan nyt vaikka siitä hotellista. Hotelli oli Finnmatkojenkin valikoimissa oleva Club Bozok. Kuvissa hotelli on erinomainen, mutta jos sattuu saamaan huoneen kellarista, mielikuva kyllä nopeasti haihtuu. Hotellihuone oli jo valmiiksi ihan hajalla: kaapinovessa suuri reikä, kaakelit irti ja isoja koloja täynnä, haju homeinen, sänky erilaisissa ruumiinnesteissä jne. Ajattelin vielä tuossa vaiheessa, että eipäs sillä niin väliä ole ja että huoneessahan ollaan vain vähän aikaan. Kun toisena päivänä näin ne isot, mustat torakat, olin kyllä jo raivoissani. Kysyin hotellista toista huonetta, mutta hotelli oli täysi. Olisi pitänyt valittaa suoraan oppaille, koskapa valmismatkalla oltiin. Jotenkin sitä kesti karmivan huoneen, kun ei siellä ollut. Yöllä en onneksi kohdannut ötököitä, mutta eipä sitä kovin hyvin keskittynyt nukkumaan. Hotellin paras osio oli ravintola ja allasalue. Siellä kyllä viihtyi!

Club Bozok (ne kivat muut huoneet + ravintola)

Kohteena Gümbet on aika keskinkertainen. Tai ainakin minun mielestäni se on käymistäni Turkin kohteista kaikkein huonoin. Niin sanottu keskusta on aika mitätön ja rantakin hyvin tavanomainen. Shoppailu- ja ravintolamaailma on melko köykäinen. Tosin sanottakoon, että parasta kanakebabia olen syönyt juuri Gümbetissa. Retkivalikoima oli ok, mutta kohde itsessään ei säväyttänyt. Gümbetin baarikadulla oli pari ihan hyvää baaria. Sekin tosin oli jo jotain.

No heh heh!

Baarikatu Gümbetissa

Lähikaupungissa, Bodrumissa kävimme pari kertaa dolmuksella. Siellä ostosmahdollisuuksia onkin jo enemmän ja siellä on kyllä varsin kiva satama. Markkinoilla, jotka dolmusasemalla ovat, tein hurjan paljon löytöjä. Jos siis aidot kopiot eivät häiritse, niin juuri markkinoilta löytää kaikkein eniten tuotteita. Dolmusaseman läheisyydessä on myös hyviä ravintoloita, mutta kannattaa ensimmäisellä kerralla katsella tarjontaa vähän laajemminkin.

Bodrum mereltä

Bodrumissa iltaelämä on Gümbetia vilkkaampaa, joten jos sellaista haluaa, kannattaa suunnata sinne. Euroopan suurimpiin ulkoilmadiscoihin kuuluva Halikarnas Disco sijaitsee myös Bodrumin välittömässä läheisyydessä. Kaupungissa on myös paljon hyviä kulttuurikohteita amfiteatterista museoon, mutta emme niitä reissullamme korkanneet.

KREIKKA (KOSIN KAUPUNKI)

Ja miksi tähän samaan postaukseen on mahtunut palanen Kreikkaakin? Syynä on, että kävimme Bodrumista päiväretkellä Kosin kaupungissa. Matka alkoi aamulla katamaraanilla Bodrumin satamasta, jonne menimme dolmuksella. Matka sujui nopeasti, enkä onneksi kokenut mitään matkapahoinvointia. Kosin satamassa kohtasimmekin järkytyksen. Passijono oli todella pitkä ja eteni hitaasti. Aurinko porotti täysillä eikä mitään varjoa ollut. Jonotukseen meni ainakin tunti, ellei jopa enemmän. Kun pääsimme pois satamasta, lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

Kahvila ja pieni ostoskatu

Kävelimme alueella ympäriinsä. Ilahduttavaa oli, että Kreikan puolella oli edes jonkinlainen eurooppalainen kahvilakulttuuri. Oli ihana istuskella kahviloissa ja katsella ihmisvilinää. Mukavaa oli myös, että putiikkien hinnat olivat euroissa eikä niistä tarvinnut alkaa tinkaamaan. Ajoimme kaupunkijunalla ja näimme kaupunkia laajemmaltikin. Kaupungissa ranta oli kivikkoinen, mutta kävimme silti uimassa.

Kosin kaupungin ranta

Kosin kaupunki vaikutti oikein kiinnostavalta. Useiden Turkin-reissujen jälkeen tuntuisi kyllä kiinnostavalta suunnata seuraavaksi Kreikkaan pidemmäksi aikaa. Kosin kaupunkiin en silti välttämättä menisi, vaikka se olikin päiväreissun perusteella oikein mainio paikka. Haluaisin saaren toiselle puolelle tai vaikkapa Samokselle tai Korfulle.

Vielä en siis hyvää Turkki-Kreikka-vertailua voi tehdä. Kohteissa on kuitenkin hyvin paljon samaa. Niin, toisaalta erojakin löytyy. Silti olen sitä mieltä, että kovin pieleen ei voi mennä, valitsipa kumman maan tahansa. Lomakohteet molemmissa maissa ovat hyvin samankaltaisia.

Koskapa tämä on nyt viimeinen Turkki-postaus, niin taidanpa listata kohteet paremmusjärjestykseen. Huom! Katso jutut täältä.

TURKIN TOP 3:

Alanya
Kusadasi
Marmaris-Icmeler

Kaikki näistä kohteista sopivat kaikille. Hotellivalinnalla voi vaikuttaa olennaisesti siihen, sukeltaako biletyksen maailmaan vai keskittyykö rauhalliseen elämään ja hemmotteluun vilinän ulkopuolella. Alanya on kuitenkin hyvässä ja pahassa monipuolisin kohde. Kusadasissa on jotenkin aito ja vinkeä meininki. Marmaris ja Icmeler ovat taas vanhoja ja varmoja valintoja.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Nopeat ja helpot raejuustoskonssit

Siitä on nyt muutama kuukausi aikaa, kun taasen tupsahdin rakkaan ystäväni sunnuntaiseen kahvipöytään. Vedin silloin tarkkaa linjaa, mutta sallin itselleni yhden herkun. Ystäväni oli tehnyt Pirkka-sivustolta löytyvän ohjeen mukaan raejuustoskonsseja, joita pääsin maistamaan. Koska söin vain yhden, nautin tietenkin mausta suunnattomasti. Söin skonssini voin ja juuston kera, mutta ystäväni kokeili skonsseja myös hillolla. Hyviä kuulemma olivat niinkin. Skonssit ovatkin siksi hyviä, että niitä voi syödä erilaisin täyttein. Ne sopivat hyvin aamiais- tai brunssipöytään vallan mainiosti. Tämän ohjeen mukaan skonssit myös valmistuvat nopeasti ja helposti. Raejuusto tuo leivonnaisiin ihanaa mehevyyttä.

Nyt sunnuntaina muistin jostakin skonssimaisteluni. Koska syöjiä oli enemmän, halusin tehdä skonsseja myös itse. Ja kyllähän ne hyviä olivat edelleen.

Hieman liian lättänät raejuustoskonssit :)

RAEJUUSTOSKONSSIT
(12 kpl)

3,5 dl vehnäjauhoja
1 dl mysliä
1 tl leivinjauhetta
reilu 0,5 tl suolaa
50 g voita
1 dl maitoa
1 prk (eli 200 g) raejuustoa
1 kananmuna

Pinnalle:
mysliä

1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kylmä voi ja nypi murumaiseksi seokseksi. Lisää taikinaan maito, raejuusto ja muna. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.
2. Kaada taikina reilusti jauhotetulle alustalle ja leivo taikinasta tanko. Jaa tanko 12 osaan ja muotoile pellille leivinpaperin päälle pyöreiksi paksuhkoiksi skonsseiksi (läpimitta noin 5 cm). Painele skonssien pintaan mysliä.
3. Paista +200 asteessa uunin keskitasolla 20-30 minuuttia.




Ja huomioita:
- Mielestäni käyttämäni mysli sopi skonsseihin erityisen hyvin. Käytin Alpen original -mysliä, jossa on mm. pähkinöitä ja rusinoita.
- Skonsseista ei kannata tehdä kovin lättänöitä. Ne eivät kovin paljon nouse uunissa. Ensi kerralla ainakin itse jätän skonssit hieman korkeammiksi.
- Ainakaan vanhempieni uuni ei paistanut skonsseja vielä 20 minuutissa.
- Kokeile skonsseja myös hillon kera.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Arvostelussa pari ketjuravintolaa: Amarillo (Jyväskylä) ja Daddy's Diner / Bella Roma (Kuopio)

Väliin tällainen ravintolateksti, sillä jotenkin ovat energiat kaikonneet kokkailutouhuista. Se saattaa johtua siitä, että kesälomani alkaa ensi lauantaina ja sitä ennen on tehtävä vähintään se sata asiaa. Nyt siis kurkkaamaan pariin ketjuravintolaan.

AMARILLO (Jyväskylä)

Olen käynyt kyseisessä ravintolassa varmaan parikymmentä kertaa erilaisissa seurueissa. Kyseessähän on texmex-henkistä evästä tarjoava, mutkaton ja letkeä ravintola. Paikka on sellainen, että takuulla tietää, mitä saa. Viime kerralla, jolloin kuvatkin nappasin, ravintola oli aika täynnä. Ruoat luvattiin tuoda tunnissa, ja tuntihan siinä menikin. Onneksi seura oli hyvää ja ruokia jaksoi ihan hyvin odotella. Lista oli juuri vaihtunut, mutta päädyin vanhaan ja tuttuun Beef bolilloon, jonka nimi oli vaihtunut Premium mexican beef bolilloksi. Jälkiruoaksi söin juustokakkua mangokastikkeen kera. Bolillo ei ollut nimenvaihdoksen jälkeen muuttunut ollenkaan, mikä oli hyvä ja siis todella hyvää. Juustokakku taas oli saanut uuden pohjan ja oli samaa kuin brownies-kakussa. En jotenkin lämmennyt sille pohjalle ollenkaan, vaan olisin kaivannut perinteisempää keksipohjaa. Mangokastike oli hieman teollisen oloista.


Premium Mexican Beef Bolillo (Amarillo)
Juustokakku ja mangokastiketta

Joku varmaan miettiin, mitä noihin ruokiin tulee. Luettelen nyt ruoat omilla muutoksillani.
Premium Mexican Beef Bolillo: chilillä maustettua sämpylää, jonka päällä sipuli-paprikapaistosta, viskiöljyllä maustettua revittyä naudanlihaa, Amarillon cheddarkastiketta, salaattia, chipotlemajoneesia, Amarillo tomaattisalsaa ja jalapenoviipaleita. Lisäksi annoksessa oli fajitamaustettuja ranskalaisia sekä jalapeno-valkosipulidippi.
Juustokakku oli siis tavallinen juustokakku pähkinäisellä pohjalla lisukkeenaan mangokastiketta.

Porukkamme viihtyi hyvin ja ruoakin maistui koko porukalle erinomaisesti. Syy, miksi olen usein päätynyt ko. ravintolaan, johtuu siitä, että siellä on vähän jokaiseen makuun tarjolla evästä. Kokoankin nyt hieman plussia ja miinuksia.

Plussat:
- Laaja lista (kaikille jotakin)
- Rento paikka ja hyviä drinkkejä
- Saa bonusta
- Isot annokset
- Ruoka maistuu ja halutessaan saa varsin tujuakin evästä.
- Ruokailu mahdollista myös isommallekin porukalle.
- Hintataso edullinen
- Testaa ainakin: burgerit (dippi ehdoton), makeantulinen valkosipulitahna (pihviä tai kanaa), pocketit ja bolillot
- Ranskalaiset voi vaihtaa vaikkapa bataattilohkoihin tai grillattuun paprika-sipuliseokseen. Suosikkejani perunoista ovat fajitaranskalaiset ja crispy slice -perunat.
- Annoksia on helppo tuunata (vaihtaa täytteitä, lisukkeita ja muuttaa muutenkin). Osa muutoksista veloituksetta.

Miinukset:
- Laaja lista, mutta usein samat elementit toistuvat vain eri lisukkeilla.
- Joskus joutuu odottamaan kauan.
- Tarjottavia eväitä ei tehdä kokonaan alusta asti itse (niin kuin ei muissakaan ketjupaikoissa).
- Kanasalaatti oli todella ankea.
- Kabinetti puuttuu.
- Pari kertaa on laskettu sellaistakin, mitä ei ole tilattu. Nämä on kuitenkin korjattu, kun asiasta on mainittu.
- Juustokakkupalanen oli kyllä melko pieni.
- Välillä jälkkäreitä tuputetaan vähän liiankin innokkaasti, välillä ei kysytä ollenkaan.

* * * * * *

DADDY'S DINER / BELLA ROMA (Kuopio, Matkus)

Tällä vierailin jälleen viime viikonloppuna. Olen käynyt kyseisessä kahden ravintolan yhdistelmässä yhteensä kolme kertaa, joten jonkinlainen näkemys ruoista ja touhusta yleensäkin alkaa jo olla. Matkuksen ostosparatiisissa on melko vähän ravintoloita, ja aika usein olen päätynytkin syömään Subwayn patonkin. Nyt halusin kuitenkin jotain muuta.

Tutkin todella pitkään listaa, sillä halusin jotain hieman edes karppaukseen viittaavaa, vaikka yhtä hyvin olisin voinut päätyä pizzaankin. Päivä oli vähän sellainen rento, joten olisin voinut periaatteessa syödä ihan vapaasti ja vain hiilareita. En kuitenkaan syönyt. Valitsin syötäväksi kompromissina Bacon Tender -salaatin, joka sisälsi friteerattuja broilerin fileepaloja, pekonia, tuoretta ananasta, Aura-juustoa, salaatteja, kurkkua, tomaatteja ja buffalomajoneesia. Kaipasin myös pientä alkupalaa, joten tilasin (pitkän väännön jälkeen) puolikkaan annoksen (eli 4) sipulirenkaita. Juomaksi join Pepsi Maxia (johon yleensä aina päädyn lounasaikaan). Kokonaisuutena valintani olivat kyllä jonkun verran hiilaripitoisia. Pääroolissa hiilarit eivät kuitenkaan olleet.

Sipulirenkaat tilasin alkupalaksi, mutta ne tulivat salaatin kanssa samaan aikaan. En jaksanut nipottaa, sillä olinhan saanut niitä haluamani puolikkaan annoksen puoleen hintaan. Salaatti maistui hyvin, vaikkakin makumaailma alkoi hieman tökkiä loppua kohden. Mielestäni salaatti oli siis todella jees, mutta hinta melko suolainen salaatista (14,60 euroa). Olin kyllä tietoinen hinnasta ja siitä, että jostain pikaruokapaikasta saisi samalla rahalla kaksikin salaattia. Halusin kuitenkin jotain muuta kuin sellaista, mtä syön muutenkin paljon.

Bacon Tender -salaatti ja sipulirenkaita

Olen siis käynyt ravintolassa muutaman kerran. Plussat ja miinukset tulevat näiden kaikkien käyntien pohjalta.

Plussat:
- Sijainti on hyvä
- Hyvä idea yhdistää kaksi erilaista ravintolaa
- Saa joistakin tuotteita alennuksia Ravintola.fi-kortilla
- Yleensä hyvin tilaa
- Ruoka tulee suht' nopeasti
- Henkilökunta ystävällistä
- Lyhyt, mutta monipuolinen lista
- Pizzoissa ja salaateissa mielenkiintoisia makuyhdistelmiä

Miinukset:
- Jopa premiumburgerit ovat hieman keskinkertaisia.
- Hieman kallis hintataso verratuna muihin vastaaviin paikkoihin
- Annoksien tuunaaminen ei kovin helppoa (tai ainakaan ilmaista)
- Tuotteet ovat aika perinteistä ketjukamaa.
- Tunnelma ei ole kovin idyllinen eli ostoskeskusmeininki ulottuu ravintolaankin.

*******

Tässäpä pienet arvostelut molemmista paikoista. Tarkoituksena on kesän aikana testata enemmänkin eri paikkoja. Niistä siis tekstit myöhemmin.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Texmex-nakkikeitto

Tätä nopeaa, helppoa ja hieman tavallista maukkaampaa arkiruokaa on tullut tehtyä kyllä usein. Ohje on alun perin Yhteishyvästä, mutta on matkalla muokkautunut omaan suuntaansa. Mielestäni alkuperäinen ohje on hieman mauton, joten makumaailmaa olen pyrkinyt tietoisesti muuttamaan maukkaampaan suuntaan. Tällä kertaa testasin itselleni kahta uutta Pirkka-tuotetta: lihaisia kuorettomia nakkimakkaroita sekä levittyvää cheddarsulatejuustoa. Näiden muutosten myötä resepti alkaa olla aika lailla bueno. Keitossa on melko vähän hiilareita, joten se sopii hyvin myös nykyiseen ruokavaliooni. Kun valitsee nakkeja, jotka eivät ole mitään jauhomössöjä (esim. juuri niitä Pirkan lihaisia nakkeja), niin hiilareiden määrä (noin 20 g per annos) laskee entisestään. Suosittelen taasen!


Texmex-nakkikeittoa


TEXMEX-NAKKIKEITTO
(4 annosta)

1 iso sipuli hienonnettuna
2,5 rkl öljyä
3 rkl (minitölkki) tomaattipyrettä
0,5-1 rkl chilijauhetta
0,5 tl mustapippuria rouhittuna
2 tl paprikajauhetta
0,5-1 tl savupaprikajauhetta
0,5 tl juustokuminaa
8 dl vettä
vajaa yksi kanafondue
yksi lihafondue
0,5 tl aromisuolaa
200 g pakastemaissia
250 g kasvissuikaleita
0,5 tl timjamia
3 rkl Pirkka-sulatejuustoa (cheddar)
400 g Pirkan lihaisia kuorettomia nakkimakkaroita
persiljaa hienonnettuna

1. Aloita tekemällä esivalmisteluja: hienonna sipuli, pilko nakit ja hienonna persilja.
2. Mittaa mausteet timjamia ja aromisuolaa lukuun ottamatta johonkin astiaan valmiiksi. Lähde varovasti liikkeelle chilin kanssa.
3. Kuumenna kattilassa 2 rkl öljyä. Lisää hienonnettu sipuli ja kuullota.
4. Lisää 0,5 rkl öljyä ja lisää mausteet. Pyörittele tovi.
5. Lisää tomaattipyre. Kääntele hetki.
6. Lisää vesi ja fonduet. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää tarvittaessa aromisuolaa.
7. Lisää maissit ja kasvissuikaleet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 10 minuuttia.
8. Lisää timjami ja sulatejuusto. Kuumenna kiehuvaksi.
9. Lisää nakit ja kuumenna jälleen kiehuvaksi,
10. Lisää hienonnettu persilja. Tarjoile.




Huomioita:
- Tulisen ruoan ystävälle sopiva chilin määrä on 1 rkl.
- Varo, etteivät mausteet ja tomaattipyre pala pohjaan.
- Pirkan nakit ovat kyllä erittäin hyviä.
- Persiljaa kannattaa laittaa runsaasti.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

MAKEEdesign ja ihanat kukkarot

Kirjoitanpas tähän väliin lyhyen jutun niinkin arkisesta asiasta kuin kukkarosta. Enpä ehkä muuten vaivautuisi asiasta kirjoittelemaan, mutta lähes päivittäin kukkaroni saa sellaista huomiota, että on kyllä jo pakko kirjoittaakin.


MAKEEdesignin kukkarot

Olen siis jo vuosia käyttänyt MAKEEdesignin tekemiä kukkaroita. Alkuun ostin kaksi käsityömessuilta Jyväskylästä. Toinen kukkaro kesti pari-kolme vuotta, kunnes meni vähän huonoon kuntoon. Ensimmäinen MAKEE-kukkaroni oli light popcorn -kukkaro, joka herätti kyllä paljon huomiota. Kaupassa kassalla moni ihmetteli, enkö maksa kaikkia ostoksiani. Kukkarohan näyttää siis ihan oikealta popparipussilta. Samaan aikaan käytin varsinkin ulkomailla kuvassakin näkyvää Tupla-pussia. Se on vieläkin ihan ehjä.



Kun popparipussi meni rikki, halusin tietenkin uuden. MAKEE:lla on paljon hienoja kuoseja, mutta olin jotenkin ihastunut popparikuosiin. Niinpä tilasin pari uutta. Nyt minulla on siis kolme kukkaroa, joista kahta käytän koko ajan. Ja huomiota kukkarot saavat lähes joka kerta, kun asioin jossain. :)

MAKEEdesignissa ihastuttaa myös ekoajattelu - ovathan pussien kääreet oikeita, muuten roskiin meneviä papereita. Kiva, että uusiokäytetään eikä heitetä kaikkea roskiin. Kun itse en osaa ommella, mielelläni tuen yrityistoimintaa, joka osaa asioita kierrättää.



Joku on joskus kysynyt, eikö tuollaisen kukkaron käyttäminen ole hankalaa. Eipäs ole ollenkaan. Se hyvä puoli kukkarossa on, että ihan kaikkia maailman kortteja ei tule mukana enää kuljetettua. Ja ihan hyvin olen pärjännyt.


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Rukatunturi ja Pieni karhunkierros

Tänään on niin ihana ulkoilukeli, että muistellaanpas vanhoja reissuja...

PIENI KARHUNKIERROS

Kesällä 2013 päätin pari päivää ennen töiden alkua repäistä ja kiertää Pienen karhunkierroksen. Olin jo lähdössä yksin, mutta äitini innostuikin lähtemään mukaan. Olin hieman huolissani, jaksanko kävellä moisen matkan, sillä reitin varrella olisi aika jyrkkiäkin nousuja. Onneksi olin kesän aikana kävellyt laskettelurinteitä ylös ja alas useampaankin otteeseen, joten luulin kyllä selviäväni. Tuona kesänä kävelyharrastuksestani huolimatta olin painavampi kuin koskaan ja kuntoni melko huono.



Niin siinä vain kävi, että jaksoin erittäin hyvin kävellä reitin. Aikaa meillä meni muistaakseni nelisen tuntia, mutta pysähdyimme paistamaan makkaraa ja ihastelemaan maisemia. En silti suosittele reittiä, jos kunto on todella huono. Pohjalla olisi hyvä olla kävelykokeiluja ja tietämys siitä, jaksaako kävellä 12 km vaihtelevassa maastossa.




Elokuun alku tuolloin oli erittäin lämmin. Oli kiva lähteä reissuun, kun tiesi, ettei ainakaan sada. Ajoimme ensin Rukalle, jossa majoituimme hotelli Rukatontussa. Ajattelin ensin, että kesällä ei varmaan Rukalla tapahdu juuri mitään, mutta olin väärässä. Ravintolat Rukan keskustassa olivat auki normaalisti ja väkeä riitti. Kävimme syömässä Coloradossa, sillä sen menu vaikutti sopivalta. Ruoka oli hyvää ja annokset olivat poikkeuksellisen isot. Ravintola oli melkein täynnä.

Hotellihuone oli uusi ja oikein hieno. Hotellissa oli poikkeuksellisen hyvä palvelu! Omistaja jututti meitä useaankin otteeseen ja halusi palvella. Illalla hotellin ravintolan terassilla oli pubivisa, ja taas oli sellainen olo, että tulen kyllä hotelliin vielä uudelleen. Aamiainen oli todella runsas ja taas kerran palvelu loistavaa. Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti kierrosta.

(Tähän väliin pitää mainita, että äitini unohti neuletakin hotelliin. Palvelu taas toimi, ja äitini sai takin takaisin postissa.)

Ajoimme Juumaan, josta Pieni karhunkierros starttaa. Koska oli aikainen aamu, parkkipaikkakin löytyi hyvin. Aikainen ajankohta oli senkin takia hyvä, että reitin varrella ei juurikaan ollut ruuhkaa.

Lähdimme kävelemään reput selässä. Repuissa on useampi litra vettä, makkaraa, pientä naposteltavaa, pari mehua ja laastaria. Niin, olihan jo tiedossa, että myös ne hyvät lenkkarit hankaavat jalkani rikki. Loppujen lopuksi laastaria ei juuri lisätä tarvinnut ja jalkani selvisivät reissusta hyvin.




Matkan varrella on hienoja maisemia! Kiersimme reitin niin, että jyrkät portaat pitää lopussa kivuta ylös (reitti vastapäivään). Portaiden lisäksi matkan varrella oli hienoja siltoja, näkymiä, soita, koskia ja kalliomuodostelmia. Kaikkea sellaista, mitä ei uskoisi niin pienellä, samalla alueella olevan.

Makkaraa!





Matkan varrella oli sopivasti paikkoja, joissa pysähtyä. Vessat olivat siistit huussit. Karttaa kannattaa pitää mukana, vaikka reitti onkin selkeä.





Äiti niiden rankkojen portaiden alapäässä.

Kun pääsee takaisin lähtöpisteeseen, olo on huima. Minä tein sen! Sen verran innostuin touhusta, että seuraava kohteeni on Koli. Harmi, että en viime kesänä sinne vielä ehtinyt. Täytyy tänä kesänä korjata tilanne.

Me teimme sen!

Suosittelen Pientä karhunkierrosta oikeastaan kaikille peruskuntoisille. Se helposti saa kiinnostuksen päiväretkeilyä kohtaan heräämään. Luonnosta löytyy yllättäin ne ihan parhaat jutut!

Paluumatkalla Kuopioon pysähdyimme mm. Namellin tehtaanmyymälässä Suomussalmella. Samassa rakennuksessa söimme myös rönttösiä. Nam! Päivällistä nautimme vasta Kajaanin Rossosta. Varma valinta, mutta ihan hyvä sellainen.


RUKATUNTURI TALVELLA


Tauon paikka!

Olen käynyt Rukalla ennen tuota Pientä karhunkierrostakin. Joululomalla vuonna 2009 vietimme lähes koko viikon ystävieni kanssa juurikin Rukalla. Eräs kaverini oli työpaikkansa kautta saanut mökin (tai paritalon toisen puolikkaan) vuokrattua todella edulliseen hintaan, joten sinnehän sitten menimme. Mökissä oli kolme makuuhuonetta ja täysi varustelu takkoineen ja saunoineen. Sijainti oli hyvä, sillä rinteille oli vain kivenheitto matkaa.

Ajoin autoni Rukatunturin parkkihalliin. Se on hyvä vaihtoehto, jos tolppapaikkaa ei ole saatavilla. En muista, paljonko lysti maksoi, mutta se ei kovin kallista ollut.

Söimme välillä ulkona, välillä laitoimme ruokaa (pizzaa ja makkaraa). Sauna oli päällä joka päivä, ja kyllähän sitä taisivat alkoholipitoiset juomatkin maistua. Iltaa vietimme erityisesti Zonessa, sillä se oli sopivan pieni ja rento paikka. Uudenvuodenaattona esiintymässä oli Pandora - tai ainakin niin piti olla. Olemme kyllä edelleen varmoja, ettei suutaan liikutellut nainen ollut Pandora. Musiikki tuli playbackinä, joten ihan sama kai sitä on, kuka siellä "lauloi".

Laskettelemassa kävimme kerran. Rinteet olivat ihan hyvässä kunnossa, eikä jonottaa tarvinnut. Laskimme sinisiä ja punaisia rinteitä. Välillä pysähdyimme minttukaakaon juontiin. Laskettelu oli rentoa (toisin kuin nuoruusvuosien alppihiihtoharrastuksessa, jolloin kisailu oli se ykkösjuttu).

Rukatunturi on mielestäni ihan ok laskettelukeskus, mutta Lapin keskuksissa on jotenkin rauhallisempi ja aidompi tunnelma. Vaikka Rukallakin keskusta ja palvelut ovat kävelymatkan päässä, pidän silti enemmän Levistä. Toisaalta loma on aina loma.

Laskettelemassa!

torstai 7. toukokuuta 2015

Makkaravartaat, grillauskastike ja paprikadippi

Viikko alkoi tahmeasti, mutta ajattelin kerrankin panostaa ruokapuoleen jo arkena. Niinpä keittelin tässä eräs ilta grillauskastikkeen. Tarkoitus oli tehdä makkaravartaita seuraavana päivänä, joten oli hyvä hieman ennakoida asioita kiireen keskellä. Olipas sitten helppo seuraavana päivänä tekaista vartaat, kun grillauskastike oli jo valmiina. Olisin halunnut dippailla vartaita majoneesiin, mutta en jaksanut lähteä kauppaan. Jääkaapissa oli korkkaamaton ranskankermapurkki, joten dippi syntyi siitä.


MAKKARAVARTAAT, GRILLAUSKASTIKE JA PAPRIKADIPPI


Valmiit makkaravartaat ja paprikadippi


Grillauskastike:
(n. 1 litra)

1 sipuli hienonnettuna
3-4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rkl (vahva) tai 0,5 rkl (mieto) chilijauhetta (määrästä 3/4 chilijauhetta ja 1/4 cayennepippuria)
2 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria rouhittuna
reilu 1 tl suolaa
5 dl ketsuppia
1,5 dl Coca-colaa
0,75 dl ananasmehua
1,25 dl sinappia (vahvaa ja mietoa sekaisin)
1,25 dl punaviinietikkaa
1 dl Worcestershire-kastiketta
0,5 dl sitruunamehua
0,5-1 dl muscovadosokerisiirappia
0,5-1 dl hunajaa
1 tl Chipotle Tabascoa
2-3 dl fariinisokeria
rypsiöljyä kuullottamiseen

1. Hienonna sipulit. Kuullota sipulit kattilassa rypsiöljyssä. Lisää loppuvaiheessa myös valkosipulisilppu.
2. Lisää tarvittaessa rypsiöljyä. Lisää kattilaan chilijauhe, paprikajauhe, mustapippuri ja suola. Anna mausteiden maustua tovi.
3. Lisää loput aineet ja keittele kastiketta kasaan noin 20-30 minuuttia. Maistele välillä ja lisää tarvittaessa aineita. Huom! Makeutta voi säädellä helposti itse lisäämällä siirappia, hunajaa ja sokeria minimääristä.

Makkaravartaat:
(6 kpl)

1,5 sipulia
pari paprikaa
puolikas kesäkurpitsa
grillimakkarapaketti (esim. Kabanossi Juusto)
(puisia) varrastikkuja

1. Jos käytät puisia varrastikkuja, laita ne veteen noin tuntia ennen grillaamista.
2. Paloittele kasvikset reiluiksi paloiksi.
3. Laita tikkuun vuorotellen erilaisia kasviksia ja makkarapaloja
4. Sivele pintaan grillauskastiketta. Käännä ja sivele myös toinen puoli.
5. Grillaa kypsiksi. Grillaamisen aikana lisää kastiketta valelemalla vartaiden pintaan.
TAI 5. Paista uunissa +225 asteessa reilu 15 minuuttia. Käännä välillä ja lisää kastiketta.




Paprikadippi:
(pari annosta)

150 g ranskankermaa
pala paprikaa pilkottuna todella pieneksi
1-2 tl sinappia
2 kpl Hesen grillimaustepussia
pari tl paprikajauhetta maun mukaan
ripaus cayennepippuria
ripaus valkosipulijauhetta
1-2 tl Taco-pöytämaustetta
ripaus sokeria

1. Sekoita aineet keskenään. Jos kaipaat hapokkuutta, lisää esim. vähän sitruunamehua. Jos dippi ei oikein maistu miltään, lisää aineita. En nimittäin muista ihan tarkkaan, minkä verran mausteita laitoin.


Paprikadippi
Nyt syömään!

Mieto paprikadippi oli oikein hyvä kaveri melko mausteisille vartaille, sillä se hieman tasapainotti makua. Ranskankerma tosin sopisi dipiksi kyllä ihan sellaisenaankin. Grillauskastike oli oikein hyvä juuri vartaisiin. Ohjeesta valmistuu kastiketta noin litra, joten eipähän tarvitse ihan heti uudelleen kastiketta keitellä. Vaikka välttelen esim. sokeria, kastiketta tuli vartaisiin melko vähän. En siis ihan täysin niuhota, kun hiilareiden määrä pysyy kuitenkn tietyllä tasolla. Makkarana oli Kabanossia, jossa hiilihydraatteja on varsin vähän. Suosittelen kokeilemaan näitä helppoja makkaravartaita myös kiireen keskellä.