Taulukollaasit (Juniqe, Nanalala, Ikea)

Tämä teksti piti kirjoittaa jo aikoja sitten. Nyt sitten vihdoin sain viimeisen taulun seinälle ensimmäiseen kollaasiin, joten nyt vasta on tekstinkin aika.

Tilasin jo kesällä Juniqen verkkokaupasta, Saksasta erikokoisia julisteita tarkoituksenani piristää valkoista käytävän seinää. Silloin Juniqella oli vielä tarjolla pieniä noin A5-kokoisia julisteita, mutta myöhemmin täydentäessäni kollaasia ei niitä enää saanut. Ja kävin tarkistamassa, että eipä niitä saa enää sieltä ollenkaan. Yhyy!

Tilasin värikkäitä julisteita A3-, A4- ja A5-kokoisina. Kehykset olivat Ikean halvimpia Nyttja-kehyksiä, valkoisia ja mustia. Alkuun sommittelin kehykset seinälle, mutta pari meni vähän hassusti. Siispä sommittelin uudelleen. Pari naulan tekemää reikää kylläkin jäi seinään.

Ensimmäinen versio

Kun kollaasi oli valmis, tajusin, että yhtä taulua se vielä kaipaa. Juniqella ei enää ollut pieniä julisteita, joten olinkin ongelman edessä: mistä uusi juliste? Kun kävin Ikeassa ostamassa lisää kehyksiä, koppasin sieltä mukaan postikorttilajitelman, jonka yksi korteista päätyi sitten "julisteeksi". Ongelma siis ratkesi, ja seinän kollaasi on nyt valmis.

Yksi taulu lisää ja valmis kollaasi

En tiedä, mikä kehyksissä on vikana, mutta ne haisevat ihan sellaiselle maakellarille. Otin jo yhteyttä Ikeaan, sillä aion käydä tuoksuttelemassa uusia kehyksiä. Jos ostamani kehykset olivatkin vain huonosta erästä? Saan ne toki vaihtaa, jos niissä on erikoislaatuinen hajuhaitta. Katsotaan, miten käy.

Tänään sitten sain vihdoin kehyksiin viime marraskuussa Bangkokin viikonloppumarkkinoilta ostamani kortit. Ihastuin niihin välittömästi, kun ne siellä näin. Markkina-alue on niin sokkeloinen, että tuskin toista kertaa sinne löytäisin. Onneksi ostin kortit, ettei tarvitse katua. Kortit on suunnitellut ja tehnyt thaimaalainen Nanalala-niminen yritys. Kortit on painettu kierrätyspaperille ja painomuste on ekologista. Tyyli on kuitenkin se paras juttu.

Nanalala-kollaasi

Yksi

Kaksi

Kolme

Näiden kiinnittäminen oli kyllä todella iisiä, eikä tällä kertaa huteja tullut. Silti sitä kyllä usein miettii, että pitäisi olla se mies talossa tällaisia puuhastelemassa.

Jospa seuraavan kerran saisin vihdoin kirjoitettua ne unkarilaiset ruoat...